Tietokoneen työpöytä järjestykseen

Julkaistu: 24.8.2014 | Kirjoittanut: Yelling Rosa

Onko työpöydältäsi vaikea löytää ohjelmia, mutta et halua sijoittaa rahaa erilliseen ohjelmaan, joka ryhmittelisi pikakuvakkeesi aiheittain. Ei hätää voit tehdä itse työpöydälle taustakuvan, joka on jaettu ruudukkoihin. Sen jälkeen vain vedät kuvakkeet omiin ruutuihinsa, ks. kuva alla.

000Työpöytä02

Voit tehdä vastaavanlaisen kuvan itse tai kopioida minun kuvani tästä. Klikkaa tämän artikkelin viimeistä kuvaa hiiren osoittimella, jolloin se avautuu isompana uuteen välilehteen. Kopio se sieltä sitten klikkaamalla sitä samalla, kun painat hiiren kaksoispainiketta. Alla oleva valikko tulee näkyviin, ks. tämän artikkelin keskimmäinen kuva.

000Työpöytä03

Tässä sitten kuva, jonka voit itsellesi kopioida. Voit muuttaa sitä mielesi mukaan tai tehdä sen pohjalta kokonaan uuden kuvan.

DeskTop02F

Työn iloa ja hauskoja uusia taustakuvia. Paint.net on melko helppokäyttöinen kuvankäsittelyohjelma Windowsille. Voit ladata sen täältä: http://www.ilmaisohjelmat.fi/paint-net

Muistathan aina tarkastaa lataamasi ilmaisohjelmat ja materiaalin itse, koska käytäntö on se, ettei ilmaisen materiaalin aiheuttamia vahinkoja korvata.

Facebooktwitterlinkedinrss
Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Tallennettu kategorioihin Tietotekniikka, Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Tietokoneen työpöytä järjestykseen

Viisaan monologi

Julkaistu: 7.8.2014 | Kirjoittanut: Yelling Rosa

Miksi minun pitää elää keskellä tätä hengistä velttoutta,
ja miksi minä siihen alistun vuodesta toiseen.
Luontoa raiskataan, ihmisyyttä vähätellään
ja kanssa ihmistä pyritään käyttämään hyväksi
nojaamalla tähän aina, kun jotain tarvitaan.
Viisaan osa on raskas. Hän ei virka,
mutta joutuu tekemään kaikki päätökset
muiden puolesta ja kantamaan vastuun,
sillä ketään ei saa loukata, lue: herättää,
kun se olisi niin itsekästä ja syyllistävää.
Miksei kukaan oivalla, että syyttämättä jättäminen
ja rivien välissä opettaminen on peltovako,
mutta miksi vain muutaman viisaan kyntämä.
Se on kohtuuttoman raskasta ja epätasa-arvoista.

Älykkyys olisi poikaa.
Se käyttäisi ajattelemattomuuden itsensä hyväksi,
mutta viisaus on tällaisen yläpuolella.
Soisi sen sitten olevan myös
psyykkiseltä piirteeltään itseriittoisen,
mutta ihmisyyden ulkopuolelle
ei mikään ominaisuus mene: matala tai korkea.
On tunnettava olevansa elossa,
eikä se onnistu kuin ihmisten kautta.
Siksi minä olen täällä.
©Yelling Rosa
7/8-14

Lukijalle:
Älköön kukaan kuvitelko, että pidän itseäni viisaana. Olen vain sattumalta tuntenut erään viisaan, enkä sitä vastuun määrää toivo kenenkään harteille. Sellaisen  kantamiseen tarvittaisiin yliluonnollisia voimia. Usein ajatellaan, että asiat sujuvat omalla painollaan, mutta ihmispanos on mukana. Viisas ei vain tee numeroa itsestään, koska se syyllistäisi ja masentaisi kanssa ihmisiä. Siksi lisään vielä; että:

Viisaan loma

Viisaan loma on tauko ihmisistä.
Silloin hänellä on aikaa itselleen.
©Yelling Rosa
7/8 -14

Facebooktwitterlinkedinrss
Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Viisaan monologi

Aestheticizing egoism

Julkaistu: 22.7.2014 | Kirjoittanut: Yelling Rosa

When it comes to
Aestheticizing egoism
A man is clever than
A devil.
©Yelling Rosa
23/6-14

Aesthetizing egoism 03 Frame

Facebooktwitterlinkedinrss
Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Tallennettu kategorioihin In English, Kielten tutkimista, Kirjallisuus, Kuvataide, Runous, Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Aestheticizing egoism

Yelling Rosan ilmaisia postikortteja

Julkaistu: 11.7.2014 | Kirjoittanut: Yelling Rosa

Yllä olevassa diaesityksessä, joka ilmestyy muutaman sekunnin viiveellä näytölle, näet osan tarjolla olevista ilmaiskorteistani. Voit ladata esityksen kortit täältä. Joidenkin korttien yhteydessä neuvotaan, kuinka niihin lisätään oma viesti ja/tai kuinka kortit voi lisätä osaksi sähköpostia.

Englanninkieliset ilmaiskortini löytyvät täältä.

Facebooktwitterlinkedinrss
Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Tallennettu kategorioihin Kirjallisuus, Kuvataide, Tietotekniikka, Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Yelling Rosan ilmaisia postikortteja

The Mental Discrimination

Julkaistu: 17.6.2014 | Kirjoittanut: Yelling Rosa

A couple of weeks ago I started to read again Edith Sodergran’s Poems. Her first collection is published in 1916. I found that she was concerned about her own place in the human society. It is no secret that she felt herself as an outsider. Perhaps in those days it was a bigger loss than it is today. At least she would have liked to be inside instead of being left outside of the common circles. That’s why her verses are often quite touching descriptions of mental discrimination. She differed from the main stream in many ways, and that’s something which is not looked with approval.

She was interested in the existentialism and applied these ideas in her poetry. Her Christianity has some mystic edge which was a strange in Finland where the Lutheran Church is the state church. Edith lived in Karelian where the Orthodox Church has a foothold. That denomination looks Christianity from their point of view having a rich spiritual iconolatry. Södergran went to school in St Petersburg which wasn’t exceptional in that time because Finland was a part of Russian. If she had written in Russian there wouldn’t have been so much astonishment but her mother tongue was Swedish. In 1917 Finland became an independent state and dissociated itself from Russian culture.

When the situation was like this it wasn’t a miracle that she felt being left outside this world but this wasn’t enough. Edith Södergran was stricken with tuberculosis. She spent last years of her life in Raivola with her mother having only few contacts outside her home. On the other hand her poetry would be so exceptional if she wasn’t being isolated. Many art critics have said that it would be mistake to dramatize Edith’s life but I see that her loneliness hasn’t yet even discovered as it isn’t realized how cruel this world treats those not in common. In this connection I am not able to analyze the motives of mental discrimination as it would make this article too long and tangled but now speak those who suffer.

One of the poems where Edith told us how she lives in isolation is called Me, Jag, in Swedish. I will explain some lines in English to you. I can’t use the official translation because it is not 75 years old. You can also use the translator. Here’s the way the poem goes in Swedish:

Jag

Jag är främmande i detta land (1)
som ligger djupt under det tryckande havet, (2)
solen blickar in med ringlande strålar (3)
och luften flyter mellan mina händer. (4)
Man sade mig att jag är född i fångenskap – (5)
här är intet ansikte som vore mig bekant. (6)
Var jag en sten, den man kastat hit på bottnen? (7)
Var jag en frukt, som var för tung sin gren? (8)
Här ligger jag på lur vid det susande trädets fot, (9)
hur skall jag komma upp för de hala stammarna? (10)
Däruppe mötas de raglande kronorna, (11)
där vill jag sitta och speja ut (12)
efter röken ur mitt hemlands skorstenar … (13)

Edit Södergran

At the beginning of the poem she told that she doesn’t feel at home where she is isolated to (1-2) and she senses that life is going down the drain. (4) In brief she is in the middle of the huge pain. She asks if she was a good-for-nothing, like a stone, which was thrown into the bottom of the ocean (7) or was she too superior, a fruit which was too heavy for its own bough. (8) She doesn’t blame anyone but hopes that one day she could look out from the top of the tree how the pillars of smokes coming out of chimneys. (11-13)

Accidentally I wrote 9/5 -14 a poem which deals with this mental discrimination. There I found one motive for the discrimination. Human beings must be productive. When you come up to expectations in this sense you are allowed to even have some liberties.

Freedom there is anyhow

In the commercial forest
is no room for elm, no willow.
Freedom there is anyhow
to put a ring to your nose
and tear up new jeans
if you only happen to be
the fine pine tree.
©Yelling Rosa
9/5 -14

Facebooktwitterlinkedinrss
Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Tallennettu kategorioihin In English, Kirjallisuus, Runous, Yhteiskunta, Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa The Mental Discrimination

Yelling Rosan sivuston Huuliharppu –sivu ajan tasalla

Julkaistu: 13.6.2014 | Kirjoittanut: Yelling Rosa

Kotisivustoni alusta vaihtui tämän vuoden helmikuussa aiheuttaen sen, että sivuston koodaus ei enää toiminut kaikilta osin. Aiemmin URL –osoitteet eivät olleet merkkikokoriippuvaisia (case sensitive). Näin palvelin piti tiedostonimiä Nimi.htm ja nimi.htm samoina tiedostoina. Uusi palvelinympäristö kuitenkin pitää niitä eri tiedostoina. Näin olen joutunut tarkastamaan, että HTML –koodissa tiedostonimi on kaikilta osin yhtenevät URL -osoitteen kanssa. Huuliharppu –sivuni oli viimeinen sivustoni sivu, missä linkki (URL-osoite) ei toiminut. Viime helmikuun lopusta eiliseen saakka vierailija ei voinut ladata itselleen Opetus –kansiosta MusicScore –editorissa toimivia musiikkitiedostoja. Nyt tämä on mahdollista.

Vieraile osoitteessa yellingrosa.com/huuliharppu.htm, jotta tiedät, missä tässä kaikesta on kysymys. Huuliharppu –opetusvideotani on katsottu eniten tänä vuonna kaikista kolmestatoista videostani. Vuodesta 2013 lähtien sitä on katsottu tämän vuoden toukokuun viimeiseen päivään mennessä 1546 kertaa. Opetusvideon lisäksi huuliharpun soittoa käsittelevältä sivulta löytyvät linkit nuottivihkoon ja oppaaseen sekä jo mainittuihin MuseScore –tiedostoihin. Vihko sisältää kaikille tuttuja kansan- ja lastenlauluja.

Olen lisännyt edellä olevaan tekstiin linkkejä, jos haluat tarkempaa tietoa, mitä tekstissä mainitut termit merkitsevät. Muilta osin asia selviää Huuliharppu –sivultani.

Hyvää viikonloppua!

Facebooktwitterlinkedinrss
Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Tallennettu kategorioihin Musiikki, Tietotekniikka | Kommentit pois päältä artikkelissa Yelling Rosan sivuston Huuliharppu –sivu ajan tasalla

Syvälle metsään

Julkaistu: 29.5.2014 | Kirjoittanut: Yelling Rosa

1. Preludi

Tämä on ote tarinasta Syvälle metsään. Se kertoo miehestä, joka ystävänsä sätittyä menettää viimeisen uskon mahdollisuuteensa olla ihmisyhteisön täysivaltainen jäsen. Sysäys näyttää mitättömältä, mutta mies kuvitteli olevansa edes yhdelle ihmiselle arvokas omana itsenään. Sukuunsa hän on yhteydessä ohuin langoin eikä koskaan voi olla kuin hyödyksi. Hän on erilainen ja hänen pitää taipua, ettei joutuisi pilkotuksi irti emäpuusta. Puolivaloilla ajaminen ei ole ihmisen osa. Hän tarvitsee rakkautta. Ystävän käytös on viimeinen naula hänen arkkuunsa.

Repivän tuskan kourissa hän ajaa päättömästi autollaan matkojen päähän ja ilman mitään suunnitelmaa lähtee tarpomaan syvään metsään. Mitä syvemmälle hän kulkee, sitä paremmalta hänestä tuntuu. Hänen mieleensä juolahtaa sanomalehtijuttu metsään eksyneestä retkeilijästä eivätkä lukijat epäilleet sitä, että luontoihminen kenties halusi kadota. Ehkä retkeilijä ei tiennyt, mitä tehdä ja päätti antaa kohtalolle ohjakset. Se tuntui johdonmukaiselta. Eihän hänkään tehnyt muuta kuin marssi kauemmaksi valtatiestä.

2.

Maailmassa oleminen oli teettänyt miehelle niin paljon työtä, että luonnon sävelien kuunteleminen oli jäänyt. Nyt hän istui jäkälämatolla nojaten männynrunkoon ja antoi lintujen viserrysten tulvia tyhjentyneeseen pääkoppaansa. Hän tunsi, kuinka kuolemanväsymys hiipi hänen suoniinsa. Kokemus oli lumoava. Hän oli metsässä kolmatta vuorokautta ilman evästä ja juotavaa. Jano ei ollut miestä tappanut. Hän oli juonut vettä purosta. Sen solina kuului hänen lepopaikkaansa. Hörppäily ei kaduttanut, sillä hän ajatteli jatkavansa vielä kauemmaksi valtatiestä, vaikka pelkäsi kulkevansa ympyrää hätkähtäen enemmin tai myöhemmin, kun edessä irvistelisi valtatie ja sivilisaatioon palaaminen olisi peukalokyydin päässä.

Voipuneena hän näki, kuinka elämän filmi vilisi hänen silmissään. Tarinan juonessa ei ollut mitään, mikä olisi kannustanut miestä palaamaan. Nuorena hän oli taistellut paikastaan, ja välistä otellut verissä päin olemassaolonsa oikeudesta. Tappeleminen päättyi kuitenkin siihen, että häntä syytettiin: hän on niin omituinen, itsekäs, ymmärtämätön, ja mitä milloinkin, vaikka hän ei ollut muuta syntiä tehnyt kuin ollut oma itsensä. Vaikka mies piti saamaansa kohtelua epäoikeudenmukaisena, hänen oli ollut pakko luopua kahinoinnista, koska se toi surua niin hänen kuin muiden elämään. Silti hän ainoastaan kantoi riidoista syyllisyyttä. Ehkä toinen osapuoli joskus katui käytöstään, mutta kun ristinkantaminen kävi sietämättömäksi, todettiin, kuinka elämässä on elettävä niin kuin tavalliset kunnon ihmiset tekevät. Tähän mies ei voinut vedota. Hän ei ollut tavallinen. Onneksi jossittelu olisi pian ohi. Olkoon maailma sitten onnellisempi.

3.

 

23E01b02a

Mies: Et se sinäkään niin iloiselta näytä.

Hän: Et olisi itsekään, jos tietäisit, ettet ikinä kuole.

Mies: Onkohan tuo niinkään. Kaikella on loppu. Jopa sinulla.

Hän: Ei taida olla aikaa, jolla alku ja loppu mitattaisiin. Näin kaikki kiertää loputonta ympyrää miljoonissa sfääreissä ja tasoissa, joista ihmisillä ei ole edes pienintä aavistusta.

Mies: Kuoleman jälkeen on elämää tai ei mitään.

Hän: Se ei kiinnosta minua. Minun riesana on muiden elävien loputon tappaminen. Se on puuduttavaa.

Mies: Et taida sinäkään olla enemmistön mieleen. Pitävät sinua luurankona, joka kulkee viikate kourassa. Eivät ne uskoisi, jos väittäisit muuta.

Hän: Niinpä. Sinä et ilmeisesti odota minulta kuin sitä, että lopettaisin puhumisen ja hoitaisin hommani.

Mies: Sanoitpa naulan kantaan.

Hän: Niin helpolla sinä et pääse, vaan teen kaikkeni, että päädyt takaisin ihmisten ilmoille, ja runoilija ja taidemaalari, kun olet, kuvaat tämän kohtaamisen.

Mies: Ei minua kukaan kuuntele. Jotkut intellektuellit ostivat kirjojani ja maalauksiani, mutta eivät he halua olla muuten tekemisissä kanssani. Minut on jätetty lihallisen piirin ulkopuolelle.

Hän: Sinun on kuvattava kaikki niin hyvin, että ihmiset eivät voi kiistää kohtaamistamme.

Mies: Mitä sinä siitä muka koostut. Mikään ei saa ihmisiä käsittämään erilaisuuden sosiaalisuutta. Sinä olet ja tulet aina olemaan vain kuolema.

Hän: Miten minä voin olla pelkästään kuolema, kun en edes tiedä siitä mitään. Minä vain elän ja päästyänikin porskutan. Ottaisin avosydämin vastaan sinun osasi. Vaikka se tuntuu nyt sinusta tyhjältä, saat sentään kokea ikäkausien vaihtelut ja olet yhteydessä muihin sekä vapaudut elämänpyörästä.

Mies: Minä olen tehtäväni tehnyt. Olen puhunut sen puolesta, että ihmiset eivät tuomitsisi erilaisuutta. Kukaan ei ole kuunnellut. Siksi minä olen täällä. Ja, älä ryhdy saarnaamaan minulle, ettei koskaan pitäisi luovuttaa. Ihmisen on luovuttava kaikesta joka tapauksessa, kiitos sinun tai kenen sitten hyvänsä.

Hän: Ehkä minä vaadin sinulta liikoja. Ajattelin vain, että ymmärrät sen, kuinka raskasta on aina vaieta ja kuunnella perättömiä väitteitä itsestään.

Mies: Ainoa asia, mikä minut teki onnelliseksi tuolla kaukana ihmismaailmassa, oli omat runoni ja tauluni. Sen homman minä osasin ja sen minä tein. Suosittelenkin, että otat iloisemman ilmeen kasvoillesi ja käärit hihasi.

Hän: … hymyilee …

Mies: Olen aina haaveillut näyttävästä lopusta.

Hän: Sitä en voi luvata, mutta lupaan, että se kivuton. Kohta tulee kylmä viima, joka vie voimasi. Paleltuminen ei ole vaihtoehdoista pahin.

Mies: Sataa lunta, vaikka ei ole kuin syyskuu.

Hän: Ihmeiden aika ei ole ohi. Onko sinulla mitään sitä vastaan, että jään seuraksi.

Mies: Enkö minä pääsekään valoisaan tunneliin, joka johtaa minut ikuiseen onnelaan.

Hän: Jokainen uskoo, mihin haluaa. Tunneliin et kuitenkaan voi mennä ennen kuin olet lähtenyt minun luotani. Näin me voimme huoleta rupatella.

Mies: En ole juttutuulella.

Hän: Minä kaipaan seuraa. Harvoin sitä tapaa olennon, joka edes vähän osaa kuvitella, mitä yksinäisyys on.

 

23E03c02

 

Mies katseli kuolemaa helpottuneena. Kaukaa kohtalotoveri löytyi, mutta samalla tavalla ihmisten pieksämä ja vaille ymmärrystä jäänyt. Hän mieli kysyä olemassaolon salaisuuksia, mutta tuskin kuolema niitä paljastaisi, jos kaikkea edes tiesi. Saattajan silmät olivat vielä surulliset, mutta vieno lumisade ja kylmä tuuli olivat sekoittaneet tytön hiukset ja tuoneet punan poskille.

Kuolema sulki miehen kämmenselät omien kämmentensä sisään. Saattajan iho oli jäätä kylmempi. Viimeisenä maallisena asiana mies näki, kuinka kuoleman poskelle valahti kyynel, jonka kuun valo kirkasti.

©Yelling Rosa
27/5 -14

Facebooktwitterlinkedinrss
Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Tallennettu kategorioihin Kielet, Kirjallisuus, Kuvataide, Luonto, Yhteiskunta | Kommentit pois päältä artikkelissa Syvälle metsään

Experienced in These Years

Julkaistu: 22.5.2014 | Kirjoittanut: Yelling Rosa

Too much, I have experienced in these years,
Too many are those who owe me tears.
I remember that gray platform
Where the rain carried a friend.

The refrain:

Then do not bloom
My dear apple trees,
Neither anyone whispered in my ear:
Darling, do not forget me.

Never have I been afraid
Yet on this trip until tomorrow.
Little boy has avoided the dangers
side by side the kind woman reflection.

The refrain:

I know the mothers weeping eyelids
Do not explain the words out loud,
They just give their boys love for guidance
and prayers for protection.

The final two times:

Now bloom my dear
Sacred apple trees.
They have the heavenly scent,
The fragrance that never go away.
©Yelling Rosa
in December 1982

 

 

I have written this song in December 1982 after reading Salvatore Quasimodo’s poem Letter to My Mother and while the rain gently fingered the face of my window. The plot of the poem and the raindrops brought some memories in my mind. I was forced to admit that I have been many places where I couldn’t manage without my positive childhood experiences just like Salvatore. I have stood alone on the platform of farewell like our poet.

The white apple tree blossom is the symbol of the purity in the Karelian folklore where my family is from. Somehow I always smell their scent when I return in my happy childhood. That’s why when the character of the song starts his journey there is no sign of the blossom. He is totally alone and depressed but when time goes on he grows stronger by remembering positive things. In the end he is even grateful for the life and praises the motherly love.

The record Läpi näiden vuosien (Experienced in these years) is published early in 1983. Here I perform this song with the guitar accompaniment during the live concert in summer 1983. First you will see some information in Finnish on video but don’t worry performance will soon begin. In that time I used my real name Ilkka Pakarinen as I always do when I am not in the role of the poet.

This translation explains the story of the song but is not similar in appearance with the Finnish syllable amount. The verse lines are equal.

I hope you enjoy travelling with me in the spirit, that the sun will shine also on the heap of the brushwood (Finnish Proverb).

Facebooktwitterlinkedinrss
Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Tallennettu kategorioihin In English, Kielet, Kirjallisuus, Musiikki, Runous, Yhteiskunta | Kommentit pois päältä artikkelissa Experienced in These Years

Oodi Walt Whitmanille, n:o 0002 KiTu

Julkaistu: 20.5.2014 | Kirjoittanut: Yelling Rosa

Ryhdyin vilkuilemaan alla olevaa virkettä tarkemmin selatessani omaa Andalusian lauluja -kopiotani, jonka hankin vuonna 1981. Ihmettelin Matti Rossin käännöstä. Se poikkeaa rakenteellisesti niin paljon alkuperäisestä Federico García Lorcan tekstistä. Saadakseni jonkun otteen alkuperäistekstistä ja vahvistaakseni omaa käsitystäni käänsin espanjankielisen tekstin ensin englanniksi ja sitten asiasta varmistuneena suomeksi.

Federico Garcia Lorca:

Puede el hombre, si quiere, conducir su deseo
por vena de coral o celeste desnudo.

Matti Rossin suomennos:

Ihmisellä on valta ohjata halunsa
korallin suonten ja taivaallisen alastomuuden kautta.

Oma englanninnokseni:

Man is able, if he wants, to direct his desire
through (a) vein of (a) coral or (a) celestial nudity.

Yksi monista verkosta löytyneistä englanninkielisistä käännöksistä:

Man is able, if he wishes, to guide* his desire
through a vein of coral or a heavenly naked body.
Tomorrow, loves will become stones, and Time
a breeze that drowses in the branches.

*joissakin käännöksissä on käytetty guide –verbin asemesta lead –verbiä. Laurence Urdangin toimittama The Basic Book of Synonyms and Antonyms –kirja (Signet 1985), antaa lead –verbille synonyymit: guide, conduct, direct, steer. Outoa, että verkossa olevissa teksteissä ei mainita kääntäjiä. Vaikka käännökset todennäköisesti ovat yli 75 vuotta vanhoja eli ne eivät ole kopiosuojalain piirissä, kuuluisi mielestäni hyviin tapoihin mainita käännöstyön tekijöiden nimet.

En näe perusteita, miksi Rossi on jättänyt pois lauseen si quiere. Se ei ole mielestäni siinä tyhjän panttina. Jotenkin tuon valta –sanan käyttö on hienostelevaa runossa, joka on kauttaaltaan jalat maassa ainakin, mitä tulee alkuperäistekstiin. Si quiere, jos tahtoo, ilmaisee myös sen näkökohdan, ettei ihmisen ole välttämätöntä painiskella halujensa kanssa tai että hänellä olisi ongelma, joka vaatii vallankäyttöä.

Oma suomennokseni:

Ihminen voi, jos tahtoo, ohjata halunsa
läpi korallisuonten tai taivaallisen alastomuuden.

Tämä ehdottomani suomennos ei ainoastaan aseta vertailupariksi homorakkautta ja ”puhdasta” rakkautta, vaan kuvaa, että ensimmäisen valitseminen tietää lisätöitä. Korallisuonten läpi vaeltaminen ei ole tehtävistä helpointa. Francisco Carregui mainitsee suomenkielisen Andalusian lauluja -kirjaan otetussa esittelyssään juuri Oodi Walt Whitmanille -runon paljastavan Lorcan viehtymyksen myös miessukupuoleen. Tosin Carrequi painottaa sitä, että tämä taipumus ei juuri toisaalla vaikuta Lorcan tuotantoon.

Näin yhdestä lauseesta, jota aloin tutkia ilman mitään suunnitelmaa, paljastui uusi näkökohta. Silti se ei tee tyhjäksi Rossin käännöstä. Kyseessä on ikään kuin ympyrä, jonka sisään Rossi ja minä katselemme kehän eri kohdista.

Ode to Walt Whitman
Oda a Walt Whitman
Oodi Walt Whitmanille

Tú amas leer Lorca 😉

Facebooktwitterlinkedinrss
Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Tallennettu kategorioihin In English, Kielet, Kielten tutkimista, Kirjallisuus, Runous | Kommentit pois päältä artikkelissa Oodi Walt Whitmanille, n:o 0002 KiTu

Vertailevaa kielten tutkimista ilman suunnitelmaa, n:o 0001 KiTu

Julkaistu: 14.5.2014 | Kirjoittanut: Yelling Rosa

Vertailevaa01F

Ryhdyn vertailemaan kieliä keskenään. Lähinnä englantia, saksaa ja ruotsia, mutta vähän muitakin kieliä. Tällaisesta vertailemisesta muutama kaverikin on kiinnostunut, joten on kätevää alkaa päivittää tutkimuksia tänne Muistikirjaani. En ota tästä puuhastelusta mitään paineita, mutta saman tienhän voi dokumentoida muistiinpanojani, kun kuitenkin tarkastan kielen oikeudellisuutta englanninkielisen blogini takia. Koska en suoraan voin käyttää muiden ihmisten lähteitä ja julkaisuja, tukeudun kaverikirjeenvaihtoon. Näin virheitä saattaa olla, mutta tuskinpa siinä määrin, että muistiinpanojeni lukemisesta olisi enemmän haittaa kuin hyötyä.

Minkäänlaista aikataulua en aio pitää. En edes lupaa sitä, että nyt alla olevan taulukon lisäksi koskaan julkaisisin toista taulukkoa. Aika näyttää, mihin homma johtaa. Keskityn juttuihin, jotka tulevat minua vastaan.

Useful Phrases from English into German

English

German

Muistiinpanoja
I don’t think so. Ich glaube nicht. Also: Ich denke nicht.  
I’m sorry. I don’t speak German. Es tut mir Leid, ich spreche nicht Deutsch. Tun (tut, tat, getan) = tehdä, toimia
I can’t speak German. Ich kann kein Deutsch.  
He did it on purpose. Er tat es absichtlich.  
Where did you buy it? Wo hast du das gekauft? Englannissa imperfekti ja saksassa perfekti
Excuse me? Entschuldigen Sie? Sie [zi:]
Facebooktwitterlinkedinrss
Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Tallennettu kategorioihin In English, Kielet, Kielten tutkimista, Kirjallisuus, Runous | Kommentit pois päältä artikkelissa Vertailevaa kielten tutkimista ilman suunnitelmaa, n:o 0001 KiTu