Yelling Rosan muistikirja

Seuraavien kuukausien aikana tulen tutkimaan sitä, miten sähköinen julkaisu olisi parasta kasata, julkaista ja markkinoida. Näin kotisivuston ja blogien päivitykset saavat luvan joustaa, mutta pyrin kertomaan prosessin edistymisestä Muistikirjassani. Uskon kronikan kiteyttävän aihetta itselleni ja olevan hyödyksi muille omaa sähköistä julkaisua ajatteleville. Varsinkin kronikan loppuvaiheessa omaan julkaisemisesta jäsentynyttä tietoa, jonka avulla on helpompi lähestyä tätä urakkaa. Selontekoja kirjoitan silloin, kun olen omasta mielestäni oivaltanut jotain oleellista. Liian tärkeäksi en aio, sillä Muistikirjani on ennen kaikkea nettipäiväkirja.  Juuri nyt, kun olen lueskellut pari päivää Internetistä aiheeseen liittyviä artikkeleita, pää on pyörällä valtavasta tietomäärästä, ja mietin vasta sitä, mikä olisi se kuja, mitä lähden kulkemaan. Varmaa on kuitenkin se, että kyseessä on runokirja: joko aiemmin julkaistujen kokoelmien uusintapainos tai aivan uusi kokoelma. Valinta riippuu kokolailla siitä, millä välineillä toteutan hankkeen.

Aiemmin, kun olen puolihuolimattomasti pyöritellyt kokoelman toteuttamista digitaalisessa muodossa, olen ostanut muutamia ohjelmia ja ladannut netistä pari ilmaista taitto-ohjelmaa. PagePlus X6 – editorilla olisi mahdollista koota runokokoelma, ylipäätään kirja, pdf- tai ePub-formaateissa, mutta esimerkiksi Amazon ei suosi näitä tallennusmuotoja. Siellä käytetään mobi -tallennusmuotoa. Ilmainen Calibre, e-Kirjojen hallintaohjelma, osaa kääntää ePub -formaatin julkaisun mobi -muotoon. Se tunnistaa lisäksi monia muita tallennusmuotoja, joita julkaisujen kohdalla käytetään. PagePlus on maksullinen ohjelma, mutta Scribus, joka on vastaavanlainen painotöiden editoimiseen keskittyvä editori, on ilmainen. Ilmainen Sigil on tarkoitettu sähköisen julkaisun tekoon. Se mahdollistaa ePub-julkaisujen editoimisen. Ilmaiset ohjelmat voit ladata esimerkiksi osoitteesta: http://www.download.fi/ by Afterdawn.

Nyt on sitten pantava kirjankannet kiinni ja sulateltava opittua, minkä jälkeen tietää taas, mihin kysymyksiin tarvitsee lisää tietoa. Internet on toki runsaudensarvi, mutta välillä se antaa perunoita, kun pyytää mansikoita. Perunapiirakat eivät kuitenkaan korvaa kunnon makeaa mansikkaleivosta. Itse asiassa hakukoneet eivät kovinkaan hyvin ymmärrä, mitä kysytään.

JK. Mietin pitäisikö tälle aiheelle perustaa oma luokka. Pistän sen näin aluksi tietotekniikan kategoriaan ja katson, miten tämä homma kehittyy. Jos artikkeleita kertyy riittävästi, oma luokka on paikallaan.

Minun on jo pitemmän ajan pitänyt kokeilla, onnistuuko WordPress –blogialustalle määrittää kirjanmerkkiä eli ankkuria, asiakirjan sisäistä linkkiä, suoraan offline -blogieditorissa. Tässä tapauksessa ilmaisessa Windows Live Writerissa. Siihen olisi sitten helppo viitata toisesta artikkelista ja lukija pääsisi suoraan kulloisenkin artikkelin oikean kohtaan ilman vierittämisiä tai hakusanojen kirjoittelemisia blogialustan hakukenttään.

Hakukoneoptimointi (SEO)

Viime aikoina en ole ollut kovin aktiivinen Muistikirjan kanssa. Tämä on johtunut siitä, että olen tutkinut SEO:ia, selvällä suomen kielellä hakukoneoptimointia. Toistaiseksi en ole nähnyt mitään muutoksia Yelling Rosan sivujen käyntimäärissä, vaikka olen lisännyt sivustolle hankkimani SEO-managerin esittämät muutokset, joiden se sanoo lisäävän sivuston kuin sivuston suosimmuutta hakukoneindeksoinneissa. Manageri oli tarjouksessa puoleen hintaan. Nyt pitää vain opetella käyttämään ohjelmaa paremmin ja katsoa, miten sen neuvot ja toimet parantavat sivustoni sijoittumista paremmin hakutuloksissa. Tämä nousu on luonnollisesti niin vähäistä, etten näe sivustoani näyttöpäätteellä, vaikka kuinka kirjoittaisin suomalainen runoilija, hyvää runoutta tai minkä tahansa muun viittauksen, jonka SEO –manageri laskee yleisimmiksi hakusanoiksi niillä alueilla, joista sivustollani puhutaan. Silti pienikin kasvu näkyy Google Analytics –seurantataulukoissa, joilla sivuston tilaa seuraan.

Sanomattakin on selvää, että SEO –toiminta ei voi auttaa kuin vähän aikaa sivuston sijoittumisessa hakukoneiden tuloksissa. SEO Manager –ohjelmien lisääntyessä joka iikka osaa lisätä suositellut tagit sivustolleen, jolloin aivan sama onko niitä vai ei. Ainakaan ne eivät anna kenellekään etulyöntiasemaa. Ohjelmatalot tietysti vakuuttavat, ettei tällaista tilannetta synny koskaan, sillä kaikki sivustojen ylläpitäjät eivät kiinnostu SE – optimoinnista. Näin aktiivisuus ja paneutuminen tulevat heidän mukaansa palkituksi. Lähiviikot varmasti kertovat, onko heidän puheisiinsa luottamista. Kertonen myös tuonnempana, miten koen SEO –managerini onnistuneen tehtävässään ja onko se käyttäjäystävällinen. Normaalihintaisena se on keskihintainen SEO –manageri tai editori niin kuin jotkut ohjelmavalmistajat ohjelmiaan kutsuvat.

Ennen kuin hankin oman offline eli työpöytäkohtaisen SEO –managerin koitin Traffic Travellerin ilmaisversiotaan. Se on riisuttu malli heidän maksullisesta versiosta. Jos jollakulla on seurattavaan vain yksi sivusto eli yksi domainosoite, silläkin todennäköisesti pärjää. Sen voi ladata itselleen täältä. CNET –yhteisön toimittajat ovat antaneet sille neljä tähteä viidestä ja käyttäjät kolme tähteä. Traffic Travis –lataussivun alaosassa on lueteltu, mitkä muut SEO –managerit ovat yhteisön jäseniä kiinnostaneet. Osa ohjelmista on ilmaisia ja osa maksullisia. CNET sanoo virustarkastaneensa ohjelmat, joita välittää ladattavaksi tietokoneen käyttäjille. Yhteisöön liittyminen ei ole pakollista, mutta sitä kannattaa harkita, koska liittymisen myötä saa esimerkiksi jäsenkirjeen, joka kertoo ohjelmien päivityksistä. Näin ohjelmakehitystä ei tarvitse erikseen seurata.

Muita SEO –ohjelmia, CNETin Traffic Travis –lataussivun alaosasta kopioituna.

• Ksnipe Submitter
  
• RankIt
  
• URL Rank Tracker
  
• Ad Group Generator

Jos kaikki onnistuu, pääsen koesivustoltani tähän kohtaan. Näin koe on onnistunut ja kirjanmerkkejä on helppo käyttää tulevaisuudessa. Niin, että ei muuta kuin tämä artikkeli eetteriin. Kirjanmerkin HTML-koodi tässä tapauksessa on seuraava:

<a name=”ankku20512”><h2>Tämä on kirjanmerkkiotsikko</h2></a>

Tähän ankkuriotsikkoon viitataan toisesta asiakirjasta seuraavasti:

<a href=http://www.yellingrosa.com/wordpress#ankku20512>Linkki ankkuriin</a>

url osoite on sinun kotisivusi osoite mahdollisine kauttaviivoineen ja alisivuineen eli

<A href =”url osoiteesi/paivakirja.html #avainsana”>Linkki ankkuriin</A>

JK. Ei tämä nyt mennyt aivan suunnitelmien mukaan. En löytänyt ainakaan tähän hätään, miten kirjanmerkki (ankkuri) olisi lisätty ilman koodausta Windows Live Writerilla. Tein sen Writerin HTML-koodi-ikkunassa. Tavoittelin sitä tilannetta, että kirjanmerkin lisääminen tapahtuisi nopeasti. Nyt näin ei käynyt, joten tässä tapauksessa Windows Live Writerin käyttö ei nopeutta julkaisemistani. Näin itse asiassa olen aikaisemminkin toiminut. Olen lisännyt ankkurin selaimelta käyttäen WordPressin omia työkaluja, kunhan artikkeli on ensin kirjoitettu Writerissa.

Kirjoitin huhtikuun 7 päivänä tässä Muistikirjassa, että koetan vielä kerran työpöytäpohjaista Blogilo -blogieditoria ennen kuin heitän pyyhkeen kehään. Nyt olen testaillut ohjelmaa enemmän ja olen melko toiveikas sen suhteen, että homma hoituu paremmin kuin toissa viikolla. Tähän väliin mahtuu myös muiden työpöytäpohjaisten blogieditorien testaamista. Ominaisuuksiltaan Blogilo on paras. Miinuksena näin suomalaisen näkökulmasta on oikoluvun puuttuminen. Suoritan oikoluvun  LibreOfficen tekstinkäsittelyohjelmalla, kun olen ensin kirjoittanut artikkelin. Kuten 7 päivä totesin, sieltä ei parane kopioida tekstiä Blogiloon, koska muotoilut seuraavat mukana. Ainakaan vielä en ole keksinyt sitä, miten tuon periytymisen voisi välttää.

Esikatselua (Post Preview) kannattaa käyttää enemmän. Sieltä näkee melko hyvin, miltä lopputulos tulee näyttämään netissä. Olen ladannut WordPress-blogini tyylin tänne työpöydälle ja näin teksti näkyy blogin mallineessa (template) jo ennen kuin se ladataan nettiin. Esikatselun ansiosta blogin editoiminen omalla koneella on helmpompaa kuin blogiartikkelin kirjoittaminen verkossa. Tässä on oma rauha ja työtä voi tehdä omaan tahtiin eikä tarvitse olla koko ajan kirjautuneena verkkoon. Verkossa olo lisää omalta osaltaan sähkön kulumista, minkä voi lukea laskusta.

Pieniä rajoitteita hommassa siis on verrattuna esimerkiksi Windows Live Writeriin, mutta kun tuohon oikoluvun puuttumiseen tottuu, niin kyllä tätä Blogilo -editoria voi käyttää. Lisäksi on otettava huomioon se, että niin LibreOffice kuin Blogilo ovat ilmaisia Linux-käyttöjärjestelmästä puhumattakaan. Windowsin puolelle saa myös LibreOfficen ja Live Writer on ilmainen, mutta käyttöjärjestelmä maksaa. On varmasti pitkälti makuasia, kuinka paljon on valmis maksamaan käyttömukavuudesta. Toisaalta niille tietokoneen käyttäjille, joilla on tiukka budjetti Linux-käyttöjärjestelmä ja sen ilmaisohjelmat voivat olla tervetullut helpotus. Ilmainen maksaa kuitenkin sen vaivan, että tutustuu uuteen käyttöliittymään. Siitä ei pääse mihinkään, että Linux vaatii enemmän perehtymistä kuin Windows.

Jos näet tämän viimeisen kappaleen, kaikki on mennyt hyvin, ja työpöydällä editoitu artikkeli latautui verkkoon tyydyttävällä tavalla, ilman yllätyksiä. Kokemukseni Blogilosta pätevät vain Ubuntu 12.04 käyttöjärjestelmässä. Muista Linux-jakeluista minulla ei ole mitään kokemusta. Ubuntu 12.04 on viimeisessä Beta vaiheessa, ja jos aikataulu pitää, valmis jakelu julkaistaan 26 huhtikuutta 2012.