Yelling Rosan muistikirja

Kokeilen tässä Blogilo-nimistä Linux Offline blogieditoria. Minulla ei ole harmaintakaan aavistusta siitä, miten tämä onnistuu. Internetissähän on paljon puhetta puolesta ja vastaan, on onnistuneita Blogilon käyttäjiä ja epäonnistuneita. Näin nopein tapa ottaa editorista selvää on kokeilla sitä käytännössä. Vaaraa ei pitäisi olla, kun epäonnistuneet artikkelit voi joko korjata tai poistaa selaimen kautta Online-moodissa.

Asensin Ubuntun jo 16 päivänä maaliskuuta, mutta en ole paljon ehtinyt perehtymään käyttöjärjestelmään. Sen verran olen oivaltanut, että perustietoa pitää olla valtavasti. Muuten ei ymmärrä mitään Internetissä olevista ohjeista, joista jotkut etenevät loogisesti ja huomioiden sen, että kaikki eivät ole Linux-spesialisteja. Silti vastaan on tullut paljon jäsentelemätöntä tietoa tyyliin jotain sieltä ja vähän täältä. Näiden tiedon sirujen liittäminen loogiseksi jatkumoksi vaatii aikaa. Otankin tämän Linux-jutun sivuharrastuksena, kun se ei ole yksinomainen käyttöjärjestelmä. Jako on selvä: Ubuntulla surffailen Internetissä ja toistaiseksi teen kaikki työtiedostot Windowsin puolella. Ajanpuutteen vuoksi tilanne voi olla tämä pitkään.

Ohjelmat

Olen löytänyt mukavan tuntuisia Linux-ilmaisohjelmia. Niiden asentaminen komentoriviltä on ollut tuskaista. Valitettavasti en ole saanut kaikkia ohjelmia toimimaan. Eilen illalla onnistuin asentamaan LAMP:in eli Apache-serverin, MySQL-tietokannan ja PHP-skriptitulkin. Onnistuminen tuotti mielihyvää. Kokoelma Gimpin FU-Skriptejä pelaa myös.

Ei mennyt kuin lastu laineilla

Jouduin editoimaan tätä artikkelia vielä kirjautumalla WordPressiin selaimesta. Tiedä sitten, johtuiko tyyliasettelujen sekavuus siitä, että kirjoitin tekstin LibreOfficen Writerissa ja liimasin sen sieltä Blogilo-editoriin. Tein näin, koska Writerissa on suomen kielen oikolukuohjelma ja kirjoitusvirheet on helpompi havaita. Windowsin puolella toimin samalla tavalla. Tosin siellä kirjoitan tekstin ensin Wordissa ja liimaan sen Windows Live Writeriin joka on vastaavanlainen Offline blogieditori kuin Blogilo.

Lyhyesti eipä mennyt niin kuin piti. Jatkan harjoituksia. En anna vielä periksi. Koetan seuraavalla kerralla sitä, että kirjoitan tekstin kokonaan Blogilossa. Jos silloinkin vielä esiintyy häikkää, heitän pyyhkeen kehään Blogilon osalta. Jos jollain on editorista kokemuksia, kuulisin mielelläni hänen edesottamuksiaan.

Nyt minulla on ollut runsaan viikon käytössäni tietokone, jossa on sekä Ubuntu 12.04 beta ja Vista. Kokemuksia on kertynyt paljon vähemmän kuin luulisi, koska teknisiä kysymyksiä on ollut enemmän kuin omiksi tarpeiksi. Varsinkin Linuxin kohdalla kaikki on uutta ja useasti lukemani kommentit, että Linux ei ole käyttäjäystävällinen eivät ole tuulesta temmattuja. Heti, kun mennään Ubuntun tarjoaman sovelluskokoelman ulkopuolelle, ja ohjelmien ja lisäosien asentaminen tapahtuu komentoriviltä, tulee äitiä ikävä. Olenkin päättänyt, että katselen Ubuntua pitkän ajan kuluessa ja operoin Vistalla ja Seiskalla. Verkossa Ubuntu toimii loistavasti eli sen valmiit toiminnat riittävät sellaiseen hyvin. Hoidankin verkkoasiat Ubuntulla aina, kun se on mahdollista. Sen pään menoksi ei ole kirjoitettu niin paljon viruksia kuin Windowsin kiusaksi.

Nyt on sanojen vuoro

Kuukauden kuvat ovat vaatineet myös paljon aikaa ja jippojen opiskelua. Sitä ne tulisivat jatkossakin vaatimaan, jos en halua toistaa vanhoja vitsejä. Siksi olen ajatellut siirtyä heinäkuusta lähtien Parittoman kuukauden kuvaan eli julkaisen uuden kuvan joka toinen kuukausi. Tämä antaa lisäaikaa editoida kuvia. Toivon kuvien uuden julkaisuaikataulun vapauttavan minut myös runojen pariin, joiden julkaisemisesta kotisivustoni toiminta on aikoinaan alkanut. En silti pidä kuvaa tai ääntä sanoja vähäpätöisempänä, mutta aika ei vain riitä kaikkeen yhtä aikaa. Kuva onkin ollut melko hallitsevalla paikalla sitten vuoden 2011 kesäkuusta, jolloin aloin julkaista postikorttejani Picasan verkkoalbumissa ja kuukauden kuvaa. Näin postikortteja ja kuvia on tällä hetkellä mukavasti saatavilla. Postikortteja tullee edelleen, mutta ei samaan tahtiin kuin varsinkin viime kesänä.

Ensimmäinen neljännes

Ensimmäinen neljännesvuosi on umpeutumassa. Julkaisen kuitenkin kävijätaulukot aikaisintaan kesäkuussa. Mielestäni kolme kuukautta ei vielä anna riittävää kuvaa, minkälainen vuosi on tulossa. Kävijämäärät Yelling Rosan sivuilla ja Yelling Rosan Bloggerissa sekä Yelling Rosa’s Weblogissa ovat ylittäneet viime vuoden käynti- ja kävijämäärät. Alkuinnostuksen jälkeen ilmaisten postikorttien vilkuilut ovat vähentyneet. Tähän voi olla monta syytä. Yksi asiaan vaikuttava tekijä on varmasti se, etten julkaise niitä yhtä tiuhaan tahtiin kuin alussa. Ehkä ne kokevat vielä renessanssin, joten annan niiden olla Picasan verkkoalbumeissa. Uutena juttuna olen tänä vuonna julkaissut kaksi YouTube –videota. Paneutuminen kirjoittamiseen tietänee myös uusia Postrahavasta –videoita, joilla luen jutturunojani. Niiden tekeminen on ollut piristävää ja ainakin näin aluksi ne ovat saaneet myös katsojia. Postrahavasta –videoita on katsottu suunnilleen samaan tahtiin kuin blogejani on luettu.

Näillä linjavedoilla on mentävä eteenpäin. Toivottavasti sanapuolen priorisoiminen tästä eteenpäin ei vähennä kiinnostusta käydä sivustollani. Se riski on kuitenkin otettava, koska tekemisen on oltava myös tekijälleen mielekästä. Aika ei riitä yhtä aikaa niin kuvaan, ääneen kuin sanoihin. Näin ne joutuvat vuorottelemaan. Yritän keskittyä myös ensimmäisen runokokoelmani sähköiseen versioon. Julkaisen siitä todennäköisesti pdf- ja ePub-versiot.