Miksi latinan kieltä opetetaan viimeisen tolpan takaa

Julkaistu: 23.2.2015 | Kirjoittanut: Yelling Rosa

Olen pitkään ihmetellyt, miksi suomenkieliset oppikirjat opettavat latinan kieltä viimeisen tolpan takaa. Yleisesti kaikkien tuntemia sanontoja voisi hyödyntää aivan toisella tavalla taulukoiden ja osuvampien suomennoksien avulla. Meidän kaikkien tuntema Caesarin toteamus Et tu, Brute! on käännetty väärin suomeksi. Katso taulukko alla:

Esimerkki

Sanakirja, WSOY, s. 602

Kirjaimellisesti

Kielioppia

Et

-kin

ja, vieläpä

ADV myös, vieläpä; KONJ ja; vaan

tu

sinä + edeltä pääte –kin

sinä

PRON, nominatiivi

Brute!

Brutukseni

Brutus

ERISNIMI, vokatiivi

Osuvampi käännös: Vieläpä sinä, Brutus! olisi ollut ihan kelvollista suomen kieltä ja se olisi opettanut huomattavasti enemmän lukijalle latinaa kuin mitä nykyinen käännös. Wikipedian artikkelissa, http://en.m.wikipedia.org/wiki/Et_tu,_Brute%3F lauseen englanninnos kuuluukin: And you, Brutus? tai And you, too, Brutus?

Possessiivipronomini minun olisi ollut tässä tapauksessa mi (y.1.p. maskuliini, vokatiivi), joka on poikkeus meus, mea, meum –pronomiinin taivutuksessa, joka muuten taipuu kuin bonus, -a, -um tai pulcher, pulchr-a tai pulchr-um.

Hic est filius meus dilectus. => Tämä on poikani minun rakas. EI: Tämä on minun rakas poikani. Kun käytetään latinalaista sanajärjestystä, lukija oppii heti ilman lisämateriaalin selailemista sanojen oikeat suomenkieliset vastineet. Jos tällainen käytäntö ärsyttää fennomaaneja, he voivat lisätä taulukkoon sarakkeen, missä on esitetty heidän mielestään idiomaattinen käännös suomen kielellä, kuten olen itse tehnyt yllä. Uskon silti, että monelle riittäisi sanasanainen käännös, koska he haluavat oppia uutta kieltä rationaalisesti ja suomen kieltä omana saarekkeenaan.

Vastaavia käännöksiä, jotka eivät kerro latinan kielen sanojen suomalaisia vastineita loogisesti, on kasapäin. Niiden sanasanaiset käännökset opettaisivat latinaa enemmän kuin kielioppikirjat, jotka lähtevät lähes suoraan käyttämään esimerkkinään Ciceron tai muiden roomalaisten ajattelijoiden filosofisista teoksista lainattuja tekstejä eli oppikirjat liikkuvat alueella, joka on vaikea omaksua jo omalla äidinkielellä, saati sitten uudella vieraalla kielellä. Oppikirjoja lukiessa saa sellaisen kuvan, ettei antiikin Roomassa kukaan puhunut jokapäiväisistä asioista, vaikkapa kutsunut rakastaan aamuteelle tai sanonut mieltyneensä lemmittyynsä.

Onneksi tekstin jäsentämiseksi Internetistä löytyy Latin Word Study Tool –niminen ohjelma. Sen avulla voi yhdistellä nyt hajallaan olevaa tietoutta. Jos sanakirja sanoo esimerkiksi, että ihastua, rakastua jkhun kerrotaan käyttämällä adamare -verbiä ja akkusatiivia, meidän on tietysti jo tunnettava jonkin verran kielioppia. Silti voimme nopeasti tarkastaa Latin Word Study Toolilla, olemmeko käyttäneet oikeita muotoja kyseessä olevista sanoista. Adamare => adamo = verbi akt. ind. prees. y.1.p. ja tu => te = pron yks 2. p. akk., olisi veikkaukseni. Sitten vain nettiin tarkastamaan, menikö ”Adamo te (Olen mieltynyt sinuun)” oikein.

Työkalu antoi vastaukseksi:

1) adamo => verb 1st sg pres ind act
2) te => pron sg masc acc indecl form;
     te => pron sg masc abl indecl form
     te => pron sg fem acc indecl form
     te => pron sg fem abl indecl form

indecl on lyhennys sanasta, indecline. Se tarkoittaa tässä yhteydessä, ettei possessiivipronomini taivu sijamuodoissa.

Eli oikein meni, jos olen ihastunut johonkuhun naishenkilöön (fem).

Antoisaa päivän jatkoa eli Carpe diem … sanatarkasti ota kiinni päivästä …

Facebooktwitterlinkedinrss
Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Tallennettu kategorioihin Juhlapäivät, Kielet, Kielten tutkimista, Kirjallisuus, Runous, Tietotekniikka, Yhteiskunta, Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Miksi latinan kieltä opetetaan viimeisen tolpan takaa

Little Big Miracle

Julkaistu: 21.2.2015 | Kirjoittanut: Yelling Rosa

The house was passed on from father to son for generations
But I felt myself older than its aged plank floors and stone walls.
The extra heater glowed like a giant burning cigarette head.
I was planning my transfer from time to timelessness
when the sudden rustle awaked me up.
I charmed the light to the room from the switch.
In the middle of the floor was a mouse with its
forelimbs up like it was caught red-handed.
I took pity on it and immediately turned the light off.

After that I didn’t reveal my pattering roommate.
I was taken a fancy to and fallen in love with
when it started to eat a tiny piece of cheese
I set for it between the wall and the oven,
first far away into the hole but step by step in sight.
Our life turned into my wanting for tomorrow
even without the spouse.

When my last semester was almost done
I found my friend’s lifeless body on the living room floor.
Its scarlet fur flamed in the sunbeams
which came from the little gap between the curtains.
I put it into the big matchbox and carried the coffin
across the waving meadow to the edge of the forest.
I dug the grave where the ground was full of wood anemones.
I was a qualified culture secretary and it was in the heart
of the earth remaining as my little big miracle.
© Yelling Rosa
2/5 –15

PS Happened in the eighties

Our Level

All the miracles come from the heaven
Except those who already are here.
They can be seen at our level.
Yelling Rosa
© Yelling Rosa
2/20 –15

Facebooktwitterlinkedinrss
Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Tallennettu kategorioihin Kielten tutkimista, Kirjallisuus, Luonto, Runous, Yhteiskunta, Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Little Big Miracle

Ovatko suomalaiset tyhmentymässä

Julkaistu: 20.2.2015 | Kirjoittanut: Yelling Rosa

Julkisuudessa on puhuttu, että suomalaiset olisivat tyhmentymään päin. Tästä on osoituksena muun muassa varusmiehille tehdyt testit. Tyhmentyminen on kyseisten testien mukaan alkanut vuonna 1997. Asiasta uutisoi Ilta-Sanomat 9.2.2015. Yhtenä syynä artikkelin mukaan pidetään tietotekniikan lisääntymistä. Artikkelissa puhutaan myös siitä, ettei ihmisten tarvitse käyttää enää niin paljon päättelykykyään kuin ennen, eikä elossa pysyminen tarjoa haasteita. Myös muista maista on kantautunut samansuuntaisia tietoja. Tutkimus kattaa 18 viimeksi kulunutta vuotta, joten sen perusteella ei kenenkään pitäisi vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Se on kuitenkin totta, että Internet tarjoaa kyllä tietoa muodossa, joka ei ole ihmisen perinteisen älyllisen toiminnan kanssa sopusoinnussa. Ennen Internetiä, ja paljon vieläkin, ihmiset hahmottavat tehtäviä ja tavoitteita kokonaisuudesta yksityiseen, mutta Internet toimii päinvastoin. Se tuottaa valtavat määrät tavaraa, joka ei välttämättä liity kokonaisratkaisuun lainkaan tai tavaramäärästä vain murto-osa sopii tavoitteen ratkaisemiseksi.

Otetaan tähän konkreettinen esimerkki ihmisen toiminnasta. Kun hän rakentaa talon, hän tekee ensin piirustukset ja kustannusarvion sekä kaikki muut selvitykset ennen kuin hän edes päättää, onko hänen mahdollista ryhtyä rakennuspuuhaan. Jos päätös on myönteinen, hän ryhtyy hankkimaan rakennustarvikkeita ja työvoimaa nojaten kokonaisuuteen. Kun Internet alkaa rakennuspuuhiin, tontti täytyy kaikenlaisella romulla ja suunnitelmilla, jotka saattavat olla tarpeen. Rakentajalle tämä merkitsee, jos ei muuta, niin ainakin lisätyötä, kun hän alkaa penkomaan romuläjästä sitä, mikä todella on tarpeen. Silti hänen suunnitelmallisuutensa ja kokonaisuuden hahmottaminen eivät todennäköisesti tule lisääntymään, koska materiaaliähkyn kanssa toimiminen on stressannut häntä siinä määrin, ettei hän ole harmistuksiltaan jaksanut panna positiivisia seikkoja mieleen.

Joku voi kysyä, että mitä varten pitäisi olla looginen ja suunnitelmallinen. Vastauksena kysymykseen uskallan sanoa, että omien voimavarojen käyttö on ennen kaikkea itsensä kehittämistä ja kasvattamista. Mitä tietoisemmaksi itse kukin tulee, sitä vaikeampi häntä on vedättää. Jokapäiväisissäkin tilanteissa hän, miettii onko jokin kerrottu asia mahdollinen. Se estää häntä menemästä mukaan niihin moninaisiin yrityksiin, joilla tavallista ihmistä manipuloidaan. Hän pystyy jopa tekemään parempia hankintoja, koska joku myyntipuhe ei sokaise hänen ajatteluaan. Se, mitä maailmalla tapahtuu, ja on toki tapahtunut ennen Internetiä, ei olisi mahdollista, jos ihmiset käyttäisivät enemmän aivokapasiteettiaan. Sen käyttö ei ole koskaan ole mennyt liiallisuuksiin ja Internetin ansiosta ei ole loogista odottaa ihmisten itsenäistymistä aivopesusta, mitä esiintyy aina ja kaikissa yhteiskuntajärjestelmissä. Aivopesun paras muoto on oveluus ei raakuus. Väkivaltahan nostaa vihaa, joka ennemmin tai myöhemmin syöksee sitä käyttäneet vallasta. Oveluuden vaikutus ei koskaan ole näin jyrkkä. Usein, kun joku huomaa tulleensa höynäytetyksi, hän ei uskalla sitä myöntää, ettei anna itsestään tyhmän kuvaa.

Miten meitä sitten manipuloidaan? Yhtenä esimerkkinä voin sanoa sen, miten globaalisuutta meille kaupataan. Sen vastustajat ovat vaiettu kuoliaaksi ja/tai heistä on tehty naurettavia ja epärealistisia pellejä, jotka muka parantavat maailman vaatimalla paluuta kivikaudelle. Heti seuraavaksi sanotaan, ettei kehitys voi mennä taakse päin. Sellainen ei vain ole mahdollista. Globaalisuus luo hyvinvointia ja työpaikkoja kaikille. Ilman kuluttamista tällainen ei olisi mahdollista.

Tarkastellaanpa sitten näitä argumentteja. Siis henkilö, joka on huolestunut siitä, riittääkö puhdasta ilmaa vielä hänen lapsenlapsilleen ja näiden lapsille on epärealistinen pelle. Miten kivikaudelle voi palata, jos luonnonvarojen riistämistä vähennetään. Eikö sinne päästä silloin, kun maailman luonnonvarat ovat loppu eikä jäljellä ole muuta kuin kiviä joita kallistella, kun jäljelle jääneet ihmiset tappelevat vähäisistä luonnonantimista kuin sudet keskenään. Ja mitä se kuluttaminen on, jos ei sitä, että suurelta osalta maailmanväestöstä kuluttamisen mahdollisuus on otettu kokonaan pois. Silloin, kun ihmiset elivät paikallisesti tavallisen ihmisen mahdollisuudet olivat suuremmat kuin nyt, jolloin kaikki tuotteet viedään teollistuneisiin länsimaihin. Tavarakuljetus ei ainoastaan köyhdytä niitä maita, joista tavaraa tuotetaan nälkäpalkoilla, vaan turmelee ilmastoa. Onko se kehitystä, että tomaatteja tuodaan tuhansien kilometrien päästä eri maihin, kun niitä saisi omasta takaa muutaman kilometrin päästä ja paikalliset maanviljelijät saisivat töitä.

Yhtenä argumenttina, joka puolustelee nykyistä globaalisuutta, olen usein kuullut sen, että mitään yhtä ainutta totuutta ei ole, ja ettei mitään täysin oikeaa tai väärä ole olemassakaan. Tämä on hyvä veto, jolla varmasti moni nykymenoa ihmettelevä vaikenee. Vastavetona esitän runoni, jota on mahdotonta järkeillä perättömäksi. Moni voi sanoa, että ei ole varmaa, loppuuko hengitysilma maailmasta. Tieteelliset mittaukset osoittavat sen, että tällä kuluttamisentasolla maapallon elinkelvottomaksi tuleminen on vain ajan kysymys.

Täyttä totta

Sanotaan,
ettei ole olemassa
yleistä totuutta,
mutta kun hengitysilma
loppuu maapallolta,
se on täyttä totta
koko ihmiskunnalle.
© Yelling Rosa
26/1 -15

PS Ai niin, ja olenhan minä tavannut niitäkin, jotka sanovat maailmanlopun olevan Jumalan tahto. Isoiseksipa nuo itseään luulevat, kun tietävät, että Jumala aikoo juuri maailmanlopun tämän maailmankauden aikana.

Facebooktwitterlinkedinrss
Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Tallennettu kategorioihin Luonto, Tietotekniikka, Yhteiskunta, Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Ovatko suomalaiset tyhmentymässä

Happy Valentine’s Day Fanfare

Julkaistu: 8.2.2015 | Kirjoittanut: Yelling Rosa

This year I made the Happy Valentine’s Day Fanfare instead of designing a postcard. It would be nice if you learnt this song and sang it to your special one at the same time you are giving her/him card and/or flowers. You can also make your own lyrics and use my melody or, best of all, make the whole Happy Valentine’s Day Fanfare by yourself.

Happy Valentine’s Day Fanfare 2015 by © Yelling Rosa

 

On the video I present the song slightly varying the beat and melody. You can take that approach or learn the song as I have written it on the music sheet.

The Music Sheet

00 Valentine's Day Final
Enlarge this music sheet by clicking it with the mouse cursor

I used the free notation editor called MuseScore. It works on Windows, Mac and Linux computers. Most likely, it knows your language because it knows Finnish which is quite rare. I recorded the melody by using free Audacity editor.  The melody and lyrics are free in private use only.

Valentine’s Day Card 2013

ValDay05a

This card is free for private use only. More of my Valentine’s Card you will find here.

I Wish All of You a Happy Valentine’s Day

Facebooktwitterlinkedinrss
Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Tallennettu kategorioihin In English, Kielet, Musiikki, Runous, Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Happy Valentine’s Day Fanfare

Ystävänpäivän fanfaari 2015

Julkaistu: 6.2.2015 | Kirjoittanut: Yelling Rosa

Tänä vuonna ystävänpäiväkortin sijasta ole tehnyt Ystävänpäivän fanfaarin, jonka jokainen voi laulaa lurittaa lempitietylleen. Oheisella videolla esitän laulun englanniksi fraseeraten ja melodiaa hiukan varioiden.

Happy Valentine’s Day Fanfare 2015 by © Yelling Rosa

 
Alla on niin englannin- kuin suomenkieliset sanat. Voit tietysti keksiä omat sanat ja sovittaa ne melodiaani tai mikä parasta tehdä aivan oman laulun. Itse olen tehnyt nämä nuotit ilmaisella nuotinnusohjelmalla nimeltä MuseScore. Se toimii Linux-, Mac- ja Windows -tietokoneissa. Voit ladata sen itsellesi täältä. Fanfaari on tarkoitettu yksityiskäyttöön. Jos sitä käytetään muuten, lauluun pätevät olemassa olevat tekijänoikeussäädökset.

Hyvää ystävänpäivää 2015
Suurenna kuva klikkaamalla sitä.

Ei sitten muuta kuin laulua harjoittelemaan, että on mitä luikauttaa, kun ojennat ystävällesi kortin ja/tai kukkia.

Aiempina vuosina suunnittelemani Ystävänpäiväkortit löydät täältä. Ne ovat ilmaisia yksityiskäytössä. Kopioi alla oleva kortti itsellesi klikkaamalla sitä hiirenosoittimella, jolloin se avautuu selaimessa uudelle välilehdelle. Siellä sitten klikkaa kuvaa käyttäen hiiren kakkospainiketta ja valitse pudotusvalikosta Tallenna kuva nimellä-komento.

Ystavanpaivaa10a

 

Hyvää ystävänpäivää 2015

Facebooktwitterlinkedinrss
Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Tallennettu kategorioihin In English, Kielten tutkimista, Luonto, Runous, Tietotekniikka, Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Ystävänpäivän fanfaari 2015

Pieni suuri ihme

Julkaistu: 5.2.2015 | Kirjoittanut: Yelling Rosa

Talo oli kulkenut isältä pojalle sukupolvien ajan,
mutta tunsin itseni vanhemmaksi.
Lisälämmitin hehkui sängyn vieressä
valtavana tupakkakekäleenä.
Minä suunnittelin senaikaiseen tapaani
siirtoa ajasta ajattomuuteen, kun rapina herätti minut.
Nopeasti katkaisijasta taion valon huoneeseen.
Keskellä lattiaa oli hiiri eturaajat pystyssä
kuin verekseltään napatulla pankkirosvolla.
Minua ahdisti olennon hätä. Sammutin valot.

Sittemmin en yöllistä rapisijaa paljastanut.
Olin ihastunut ja rakastunut, kun kaveri alkoi syödä
keittiön seinän ja hellan välissä sille varaamaani juustopalaa.
Aloitin kesyttämisen asettamalla ruuan syvälle raon uumeniin,
mutta vähitellen aina näkösälle.
Elomme muuttui halukseni ryhdistäytyä vielä kerran
nyt ilman puolisoa.

Kun viimeinen opiskeluvuosi oli
muutamaa päivää vaille valmis, löysin ystäväni elottomana
olohuoneen lattialta. Sen punaisenruskea turkki liekehti
verhonraosta tulleiden auringonsäteiden polttamana.
Laitoin sen isoon tulitikkurasiaan ja kannoin
arkun niityn poikki metsänreunaan.
Kaivoin haudan valkovuokkojen keskelle.
Olin valmis sihteeri ja se maanpovessa.
Sellainen oli minun pieni suuri ihme.
© Yelling Rosa
5/2 -15

PS Elin olennon kanssa syksyn 1987 ja kevään 1988.
PPS Lisää runojani osoitteessa: http://yellingrosa.com/runot01.htm

Facebooktwitterlinkedinrss
Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Tallennettu kategorioihin Kirjallisuus, Luonto, Runous, Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Pieni suuri ihme

A Finnish Grammar

Julkaistu: 27.1.2015 | Kirjoittanut: Yelling Rosa

Hain tänään tilaamani ja Clemens Niemen kirjoittaman A Finnish Grammar – kirjan postista. Se on digitaalisesti editoitu näköispainos vuonna 1917 ilmestyneestä englanninkielisestä alkuperäisteoksesta, joka esittelee suomen kielioppia. Se ei ole mikään kaikenkattava esitys. Sen avulla näkee kuitenkin sen, miten suomen kieltä kuvataan englanniksi. Ominaisuus, joka on hyödyllinen, jos joutuu opettamaan englannin kieltä taitavalle suomea. Kirjassa on hyvät taivutustaulukot.

Ilmeisesti alkuperäinen teos on ollut huonossa kunnossa, koska sieltä täällä ä ja ö – kirjaimet ovat muuttuneet a:ksi ja o:ksi. Sellaisen ihmisen kannalta, joka ei osaa sanaakaan suomea, tämä on suuri vahinko. Kirjan alussa kerrotaan, miten suomen kieltä tulee ääntää, mutta ei suomen kieltä taitamaton tiedä, milloin kyseessä on ä tai ö, jos sitä ei pisteillä osoiteta. Koska osaan suomea, en osaa arvioida sitä, oppisinko itse puhumaan suomea kyseisen kirjan avulla. Uskallan kuitenkin arvella, että se ei tulisi onnistumaan. Joutuisin varmasti hakemaan tukea esimerkiksi Internetistä, missä onneksi onkin paljon ilmaismateriaalia, joka käsittelee suomen kieltä englanniksi. Tietysti on myös niin, että vain harvoin yksi kirja riittää antamaan riittävän kuvan kielestä, jonka kanssa ei ole aikaisemmin ollut tekemisissä. Amason.comissa eniten tähtiä suomen kieltä englanniksi käsittelevistä kirjoista on saanut Fred Karlssonin toimittama Finnish: An Essential Grammar. Sillä onkin sitten hintaa jo 44,85 dollaria ja suomalainen.comissa se maksaa 47,95 euroa.

A Finnish Grammar -kirja maksoi alle 8 dollaria Amazon.comissa. Ostin toisenkin kirjan, mutta ostoksien arvo jäi alle 35 dollaria, joten en ollut oikeutettu ilmaiseen toimitukseen. Toisaalta en ole varma, koskeeko tuo tarjous Yhdysvaltojen ulkopuolella asuvia tilaajia. Suomalainen.comissa kirja maksaa 22,20 euroa, mutta siellä kanta-asiakkailta ei veloiteta toimituskuluja. Hätä ei ole kuitenkaan tämän näköinen, sillä Clemens Niemen kirjan voi lukea ilmaiseksi osoitteessa www.forgottenbooks.com. Ilmaisjäsenille on joitakin rajoituksia verrattuna maksaviin asiakkaisiin. Yksi tällainen on se, että ilmaisjäsen voi lukea tai ladata vain yhden kirjan päivässä. Itse liityin jo palveluun ja latasin kirjan PDF-version koneelleni. Ennen avaamista luonnollisesti tarkistin sen virustorjuntaohjelmalla.

clip_image001

Näin Clemens Niemi aloittaa kirjansa:

PREFACE

In preparing this book my aim has not been to write a complete Finnish grammar. I have sought to present only the fundamental principles in the briefest possible way necessary for the study of the Finnish language. The student should thoroughly master the sound values of each letter before taking any advanced steps. In doing so he is able to acquire accuracy in pronunciation.

It should be remembered that Finnish, as its cognate Finno-Ugric languages, is an agglutinative language, that is to say, the words are formed of roots by adding certain suffixes or endings to the stem. In this process of appending, the changes of letters for euphony or harmony occur. The rules for these changes should be carefully observed in connection with each lesson as they come.

Each lesson consists of a statement of grammatical principles, a vocabulary, exercises, and in some cases, a brief reading lesson. The vocabulary at the head of the lesson will help the student to understand the sentences which follow. The exercises have been developed in such a way that each lesson brings out the grammatical principles at hand. The rules of syntax as well as grammatical questions have been scattered throughout a long series of lessons for the purpose of leading the student gradually to a thorough understanding of the rules. The case-endings and the use of the cases are particularly emphasized, as they form a very difficult and essential part in the study of the Finnish language. The reading lessons are so arranged as to give an early acquaintance with real Finnish, and they continually add new words to the student’s vocabulary.

Fully aware of many defects, I hope that this book, the only Finnish grammar of its kind in English, will be of some aid to the learner of the Finnish language.

I wish here, also, to express my indebtedness to my fellow teachers for their valuable help and suggestions which have aided me in perfecting this book.

CLEMENS NIEMI.

Suomi College, February, 1917.

Facebooktwitterlinkedinrss
Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Tallennettu kategorioihin In English, Kielet, Kielten tutkimista, Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa A Finnish Grammar

I Am Nothing

Julkaistu: 25.1.2015 | Kirjoittanut: Yelling Rosa

I am a relatively old man
And I am nothing even
If I were Picasso or Shakespeare.
Only those who are about to come
Are something and then nothing
When they are on earth
But those who will come next.
I don’t mind if I am disliked by
Other people because I tell the
Truth as long as I can
Hope that one soul in this world
Will hear what I have said
And speak the way I did
At the evening of life:
People are stupid
When they are smart
Because they forget
To love and hand over
And keep places clean.

Every generation must muzzle
The egoism and egoists
Or the cock of honor won’t
Sing for them and they will be
Despised long after their death.
Every spoiled cornfield
And murdered nation are
On their shoulder and their
Children will be hated
Till the third generation.
Everything is not possible
But nothing is impossible.
The only certainty between
Those two unknown edges
Is love not isms, things
Or hollow arguments.
The all hearts know it
And ask us to give up from
The selfishness for the sake
Of unborn creatures.
© Yelling Rosa
1.24.15

Something about the background of this poem

When I taught about this subject I pondered if I am the right person to speak about these things. I have many shortages. Still of what use it would be, if I kept my mouth shut? If we expected that only the perfect people could speak about virtues, there wouldn’t be very much talk about them and less hope. First we have to have an idea, and after that we know where to go.

I was strengthened to write this poem by a Roman proverb, namely: Inhumanitas omni aetate molesta est. Which means, more or less, that Inhumanity is troublesome in every generation? This proverb encourages us to fight against the inhumanity and it must do all over again from the generation to the generation.

I know that I might be disliked because of this poem but there are so many bloggers on Internet who write about leisure time activities that I don’t have to do that. It is not my thing.

Tornio 25.1.2015
YR

PS. The proverb book didn’t mention who is written the above Roman proverb.

Facebooktwitterlinkedinrss
Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Tallennettu kategorioihin In English, Kielet, Kirjallisuus, Luonto, Runous, Yhteiskunta, Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa I Am Nothing

Keinotekoinen kieli nimeltä esperanto

Julkaistu: 20.1.2015 | Kirjoittanut: Yelling Rosa

Se la vivo estus revo
kiu realiĝas,
ni ne bezonus fabelojn
kun feliĉaj finoj.
© Yelling Rosa

Joe elämä olisi
unelmien täyttymys,
emme tarvitsisi satuja
onnellisine loppuineen.
© Yelling Rosa

If life were a dream
come true
we wouldn’t need
fairy tales with
happy endings.
© Yelling Rosa

Esperanto vai englanti

Ostin muutama viikko sitten mielenkiinnosta Stano Marčekin tekemän ”Esperanto mutkattomasti” –oppikirjan1 . Kirja esittelee tämän suunnitelmakielen2 alkeita sangen ymmärrettävällä tavalla nimensä mukaisesti. Esipuheessaan Marček toteaa, että jo 1800-luvulla silmälääkäri Ludwik Zamenhofin (1859–1917) kehittämä esperanto on oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen ratkaisu kansainvälisen kielen kysymykseen. Tähän näkökohtaan olen törmännyt usein Internetissä selaillessani esperantistien artikkeleita. Monet pitävät puolestaan englantia ratkaisuna.

Kukaan ei kuitenkaan voi väittää sitä vastaan, etteikö esperantoa olisi helppo oppia ja etteikö sen kielioppi olisi paljon täsmällisempää kuin kansallisissa kielissä. Sitä käytettäessä kaikki lähtevät samalta viivalta toisin kuin kansallisia kieliä käytettäessä. Varsinkin englannin kielessä, joka perustuu pitkälti poikkeuksien muistamiseen, on syntyperäisellä englannin kielenkäyttäjällä 100 metriin juoksuun lähdettäessä piikkarit jalassa ja 25 metrin etumatka niihin nähden, jotka ovat opiskelleet englantia kirjoista. Etumatkan lisäksi vieraskielisien jalkineet eivät sovellu pyrähdykseen. Englannin kieli on toki helppoa silloin, kun sitä käytetään jokapäiväisten asioiden hoitoon, mutta hymy hyytyy, kun sen avulla pitäisi ilmaista itseään tietopuolisesti. Silloin englanti on pitkälti prepositiofraasien ja latinaperäisten sanojen käyttöä.

Kirsten Malmkjaerin toimittamassa The Linguistics Encyclopedia –kirjassa3 todetaan, että sijamuodoista luopuminen synnytti artikkelit ja prepositioiden käyttö korostui. Näiden käyttö ei kuitenkaan ole aina niin itsestään selvää kuin sijapäätteiden. Jokaisella kansallisella kielellä on oma käsityksensä prepositioista, joten vieraskielisen ei aina ole helppoa päätellä, mikä on relevantti vaihtoehto. Suomen kieli ei ole ainoa kieli maailmassa, jossa sijamuodot ovat tallella. Heti idästä löytyy venäjän kieli, jonka puhujia on arviolta 275 miljoonaa. Venäjän kielessä on 6 sijamuotoa, eikä suomen tapaan artikkeleita. Saksan kielessä on myös tallella sijamuodot, vaikka ne ovat siirtyneet substantiiveista pitkälti artikkeleihin. Esperanto sijoittuu nykyisten romaanisten kielten ja latinan kielen välimaastoon. Se tuntee akkusatiivin, mutta myös määräisen artikkelin la. Epämääräinen artikkeli puuttuu.

Hiukan esperanton rakenteesta

Esperanton heikkoudeksi on esitetty siinä esiintyviä hatullisia kirjaimia ja sitä, että se on ammentanut ratkaisunsa vertailemalla vain indoeurooppalaisia kieliä. Siniittiset eli kiinalaiset kielet, jotka kuuluvat sinotiibetiläiseen kielikuntaan, ovat jääneet vaille huomiota. Mainitun kieliperheen kielissä sellaisen r-äänteen, minkä esperanto tuntee, käyttöä ei esiinny (s. 38–39 KM4). Ulkoasultaan esperanto muistuttaa kansallisista kielistä eniten italiaa. Sen sanavarastosta löytyy yhtymäkohtia latinan kieleen, minkä perillisiä italia, espanja, portugali, ranska ja romania ovat. Toisaalta sanoja on lainattu myös germaanisista kielistä. Kokonaisuus on silti yllättävän selkeä ja yhtenäinen, mistä pitää nostaa hattua Zamenhofille, kielen isälle.

Jos elämä olisi
unelmien täyttymys,
emme tarvitsisi satuja
onnellisine loppuineen.
© Yelling Rosa

Sain oheisen mietteeni kääntämiseen apua kokeneelta esperantistilta. Hän tosin antoi minulle vaihtoehtoja, joista valita. Yksinkertaistin mietteeni rakennetta luopumalla genetiivirakenteesta ja korvaten sen relatiivilauseella. Näin käännös vastaa sitä, että ”jos elämä olisi unelma, joka toteutuu” … Mietin varsinkin sitä, pitäisikö minun käyttää toisella rivillä futuuria nyt valitsemani preesensin sijasta. Uskon, että valitsin luonnollisimman vaihtoehdon asiantuntijan antamista vaihtoehdoista riville kaksi. Muiden rivien osalta ei ollut kahta puhetta.

Se la vivo estus revo
kiu realiĝas,
ni ne bezonus fabelojn
kun feliĉaj finoj.
© Yelling Rosa

Ensimmäiseltä riviltä löytyy aiemmin mainittu la -artikkeli. Niiden, jotka ovat opiskelleet romaanisia kieliä, on helppo arvata, että vivo -sana tarkoittaa elämää. Siitä ja revo -sanasta voi päätellä, että substantiivin pääte on o. Estus -verbi, perusmuoto esti, muistuttaa latinan kielen esse -verbiä. Latinaksi ”jos” on si, joten se siitä se–sanasta esperantossa. Revo -sanan alkuperää en tiedä. Kolmannen rivin fabelo -sana kertoo, että monikon pääte on j ja akkusatiivin n. Viimeisen rivin feliĉa -sanassa näkyy adjektiivin a -pääte. Käännöksessä on käytetty kahta verbimuotoa, nimittäin konditionaalia (ehtotapa) ja preesensiä (tositapa). Ensin mainitun pääte on –us ja jälkimmäisen –as.

Jos nyt kiinnostuit enemmän esperantosta, Internetistä löytyy paljon oppimateriaalia suomen kielellä puhumattakaan englanninkielisestä materiaalista. Löydät sitä googlettamalla käyttäen esimerkiksi hakua ”esperanton kielioppi”. Suomen esperantoliiton löydät osoitteesta: http://www.esperanto.fi/Etusivu

Dankon pro via kompanio!
Kiitos seurastasi!
YR

Selityksiä:

1. Stano Marček, Esperanto mutkattomasti, ISBN 978-80-89312-14-6

00EsprantoMutkattomasti03Final

2. Marčekin kirjan suomennuksen esipuheessa esperantoa kutsutaan suunnitelmakieleksi, mutta yleisemmin se luokitellaan kansainväliseksi apukieleksi. Niin suunnitelmakielet kuin kansainväliset apukielet ovat keinotekoisia kieliä (artificial languages)
3. Kirsten Malmkjaer, toimittaja, The Linquistics Encyclopedia, ISBN 0-415-12566-9
4. s. 38–39 KM, mainitut sivut 3. kohdassa mainitusta kirjasta

Facebooktwitterlinkedinrss
Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Tallennettu kategorioihin Kielet, Kielten tutkimista, Kirjallisuus, Runous, Venäjän kieli, Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Keinotekoinen kieli nimeltä esperanto

Jäähyväiskirje

Julkaistu: 8.1.2015 | Kirjoittanut: Yelling Rosa

Saatteeksi

Ihmettelet ehkä, miksi turvaudun kirjeeseen, enkä kerro asiaani suullisesti. Siihen on kuitenkin hyvä syy. Nyt et pysty keskeyttämään minua näppärillä reunahuomautuksillasi ja tekemään asiastani naivia. Sehän on sana, jota niin mielelläsi käytät. Enää en kuitenkaan mene sinun pyöritykseesi. Sinä teet yksinkertaisesti minut sairaaksi. En voi elää kanssasi, missä kaikki perustuu sinun järkeilyihisi, joiden takana on perimmäisesti pelkkää kyynisyyttä. Sinä ymmärrät niin paljon, että saat kaiken leijumaan ilmassa, etkä anna toiveelle paremmasta mitään sijaan, kun sellainen ei ole mielestäsi realistista.

Hyvän ulosantisi ansiosta ei ole mitään ristiriitaa siinä, että olet kristitty ja ymmärrät niin paljon viidennen käskyn vastaisia toimia. Tosin vain silloin, kun murhapolulla on kristitty tai juutalainen. Sanot, että minä olen naiivi, kun kuvittelen juutalaisten olevan parempia ihmisiä, kun ovat itse kärsineet vainoa. En minä kuvittele mitään, pidän tappamista vääränä tapana ratkaista ongelmia. Toisin kuin sinä minä en näe mitään oikeutusta sille, että juutalaiset kohtelevat kaltoin palestiinalaisia tai päinvastoin. Asenteestasi tulee mieleeni pahimmat feministit, jotka katsovat naisilla olevan oikeus kohdella miehiä kaltoin, kun miehet ovat historiassa kohdelleet heitä huonosti. Onneksi nämä naispuoliset ihmiset eivät ole olleet ystäviäni, mutta jos olisivat olleet, olisin varmasti kirjoittanut heille enemmin tai myöhemmin jäähyväiskirjeen.

Jos olisin kertonut kasvotusten tunteistani, olisit viimeisenä korttina käyttänyt sitä, kuinka pienellä rahalla joudun elämään ilman sinua. Elintasonlasku on pieni hinta siitä, että voin katsoa itseäni peilistä. Olen mieluummin vähävarainen ja lapsellinen hyvään uskova ihminen kuin elän piirissä, jossa kaikki toivo järkeillään olemattomiin. Liitän tähän loppuun runon, jonka serkkuni on kirjoittanut ja jonka arvioit epärealistiseksi. Se kuvaa mielestäni hyvin sitä, kuinka jokaisen ihmisen ajatus ratkaisee. Suurin virhe, minkä kristitty voi tehdä, on se, että hän löytää oikeutuksen toisen ihmisen tappamiselle.

Helena

PS. Älä ota minuun yhteyttä, olen tehnyt päätökseni. En halua jatkaa sinun kanssasi.

Älä Tapa

Minulla,
joka olen kristitty,
on yksi Jumala,
joka sanoo:
”Älä tapa.”
Jos kuitenkin murhaisin,
enkö pettäisi Luojaani.
Ihminen voi olla ristiriitainen.
Mutta miksi Kaikkivaltias
puhuisi itseään vastaan.
Hänen silmissään päämäärä
ei pyhitä keinoja,
koska ei ole olemassa matkaa
joka olisi päämääräänsä lyhyempi.
En lunasta taivaspaikkaani
rikkomalla Jumalan tahtoa
vastaan.
© Yelling Rosa
9/12 –14

Saatteeksi:
Tämä on kuviteltu tarina, missä Helena- niminen henkilö on saanut tarpeekseen varakkaasta miesystävästään, jonka kyynisyys masentaa häntä. Hänellä on muka serkku, joka on allekirjoittanut.

© Yelling Rosa

Takaisin alkuun

Facebooktwitterlinkedinrss
Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Tallennettu kategorioihin Kirjallisuus, Runous, Yhteiskunta | Kommentit pois päältä artikkelissa Jäähyväiskirje