Idea yhdestä globaalista kielestä, joka kohtelisi kaikkia maailman kansoja tasapuolisesti, on tietysti demokraattinen. Yleisimmin tällaiseksi kieleksi on ehdotettu esperantoa, joka pohjaa sanastoltaan romaanisiin ja germaanisiin kieliin. Sen kieliopissa on vaikutteita slaavilaisista kielistä. ”Esperanton nykyinen nimi syntyi salanimestä Dr. Esperanto (Tri Toivoja), jolla puolanjuutalainen silmälääkäri L. L. Zamenhof julkaisi kielen vuonna 1887 (tästä tarkemmin: Unua Libro)”, https://fi.wikipedia.org/wiki/Esperanto .

Esperantoa ovat tukeneet Suomessa hyvin oppineet ihmiset ja toisaalta se on saanut harrastajia kansan syvistä riveistä. Vuonna 1982 julkaistun Suomi- Esperanto- Suomi -taskusanakirjan esittelyyn on otettu Helsingin Yliopiston entisen rehtorin professori Paavo Ravilan kommentti:

Kansainvälisestä kielestä

”Nykyisissä oloissa ei nähdäkseni voi mikään muu kuin keinotekoinen kieli turvata laajaa, yleismaailmallista, kaikki kansat käsittävää yhteydenpitoa.

Ja erityisesti pienten kansakuntien kannalta tämä on varsin tärkeätä. Vieraan elävän kansalliskielen tunkeutuminen hallitsevaan asemaan jonkin pienen maan elämässä merkitsee se itse asiassa, kansallisen kulttuurin asteittaista kuolemaa.

Sillä ei pidä luulla, että vieras kieli tulisi vain kielenä, se tuo kulttuurinsa mukanaan, sillä niin kuin sanoin, kieli ja kulttuuri ovat erottomasti liittyneet yhteen.

Tämän vuoksi olisi erityisesti juuri pienten, omaa itsenäisyyttään rakastavien kansojen voimakkaasti puollettava keinotekoisen kielen asiaa.”

Onko esperanto tasapuolinen

Tarkastellaanpa tätä usein esitettyä väitettä Reverse Side –runoni käännöksellä ja taulukon avulla. Pyydän anteeksi mahdollisia virheitä, sillä en ole juuri aiemmin ollut tekemisissä esperanton kanssa. Silti uskon, että käännös ja taulukko havainnollistavat asiaa mahdollista virheistä huolimatta.

ALIFLANKE

Ĉiu venko
Signifas faligon de
Almenaŭ unu homo.
Vi batas iun survizaĝen
Kien estos portita
La vundito?
© Yelling Rosa
7/8 –16
Käännös
Tuomo Grundström,
Erityisopettaja,
Suomen Esperantoliiton pj

Taulukko kertoo sen, että englannin kielestä on selvää etua esperanton ymmärtämisessä, kun taas yksikään suomen kielen sana ei liippaa läheltäkään sen paremmin esperantoa kuin englantiakaan. Tasapuolista on tietysti se, että englannin kieltä puhuvan on opiskeltava esperantoa siinä missä suomen kieltä puhuvan. Samassa asemassa suomenkielisten kanssa ovat muiden ei indoeurooppalaisten kielten puhujat.

Koska esperanto sisältää germaanisten ja romaanisten kielten sanoista johdettuja sanoja, on todennäköistä, että näiden kielten käyttäjien kulttuuriakin välittyy käytettäessä esperantoa kommunikaatiovälineenä eri maiden ihmisten välillä. Tosin tietysti vähemmän kuin kansallisia kieliä puhuttaessa. Jos demokraatista globaalia kieltä halutaan, se pitäisi rakentaa kaikki maailman kielet huomioon ottaen. Nykytekniikkaa ja tiedettä hyväksi käyttäen ei varmaan olisi mahdotonta tutkia, mitkä äänteet ja kirjainyhdistelmät soivat kaikissa kielissä, ja rakentaa näistä täysin uusi keinokieli. Toinen käytännönläheisempi konsti olisi kehittää digitaalisia tulkkeja, joiden taso vielä tällä hetkellä on surkea. Toki tulkit onnistuvat kääntämään esimerkiksi germaanisia ja romaanisia kieliä keskenään jo tyydyttävästi, mutta suomen kielen kääntäminen ei onnistu edes huonosti Google –kääntäjältä.

Yhteenveto

Tutkittuani muutamien viikkojen ajan esperantoa, en yhdy siihen väitteeseen, että sen oppiminen olisi vaivatonta. Suomessa niin paljon parjatun ruotsin kielen oppiminen ei välttämättä ole juuri vaikeampaa ja sen puhujia on 10 miljoonaa, kun esperantoa sujuvasti puhuvia ihmisiä on korkeintaan 100.000. Norjalaiset, tanskalaiset ja ruotsalaiset ymmärtävät toisiaan tyydyttävästi ja Google –kääntäjältä onnistuu kääntää ruotsia esimerkiksi englanniksi melko mukavasti. Lisäksi meillä on satoja vuosia kestänyt yhteinen historia, jolloin Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa. Tässä yhteydessä on tasapuolisuuden nimissä mainittava, että Google –kääntäjä kääntää nykyään myös esperantoa eri kielille ja eri kieliä esperantoon.

Harrastuksena esperanto on mielenkiintoinen ja sen avulla voi löytää ystäviä maailman eri kolkista. Sen opiskelu ei varmasti ole pois muilta kieliltä, mutta jos aikaa on rajoitetusti käytettävissä, niin silloin jonkun kansallisen kielen valinta on järkevämpää. Reverse Side –runoni osoittaa sen, että englannin kielen käyttö ei pakota minua automaattisesti allekirjoittamaan anglosaksien ylistämiä arvoja. Sieltä meidän suomalaistenkin käyttöön tullut loser-winner –ajattelu ei ole paras mahdollinen lähtökohta ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Lisäksi väite, että kuka tahansa voi olla voittaja, on epärealistinen. Jokaista voittajaa kohden on vähintään yksi voitettu. Maanrakoon polkeminen tietää myös ihmisille traumoja, jotka purkaantuvat usein hyvin ikävällä tavalla ylilyönteinä.

Kaikkea hyvää kaikille kaikilla kielillä!

PS Kiitos myös muille Suomen Esperantoliiton aktiivijäsenille, joiden apu on tehnyt tämän postin mahdolliseksi.