Vietin sunnuntai-illan ystäväni luona. Kotiin palattuani tunsin itseni tyhjäksi ja turraksi, vaikka olimme puhuneet ”henkeviä” monta tuntia. Tuota henkevyyttä nimittäin vaivasi se sama irrationaalisuus, mikä on tyypillistä tämän hetken maailmassa. Syy-yhteydet eivät ole millään akselilla vaan tapahtumia tarkastellaan ottamalla irrallisia esimerkkejä sieltä ja täältä ympäri maailmaa, minkä jälkeen näitä palasia yhdistämällä yritetään luoda jonkinlainen selitys haasteille, missä valtiot ovat ja niiden myötä koko maapallo. Yritin välttää pakolaisista ja talouspolitiikasta puhumisen sanomalla ystävälleni, kun kohtasimme illalla, että tänään ei sitten puhuta yhteiskunnallisista aiheista. Hän ei jaksanut tuota pyyntöäni kauaa muistaa ja pian kahvipöydässä suut kävivät. Ystäväni rakastaa asioiden tarkastelemista 360 asteen kulmasta. Aikansa häntä kuunneltuani alan itsekin kallistumaan ajatukseen, että maailma ja siinä oleva epäoikeudenmukaisuus on mahdoton yhtälö. Mitään ei ole tehtävissä ja ihmiskunta on tuhoutumisensa viime metreillä.
Hänen menetelmänsä on kuitenkin vain yksi irrationaalisuuden ilmentymä, joka itse asiassa hallitsee maailmaa. Varmasti tämä ei ole mikään uusi ilmiö, mutta tiedonvälitystulvan vuoksi se on saanut uudet mittasuhteet. Terve järki (common sense) on hävinnyt jonnekin tietotulvan alle ja perusasioihin paneutumisen sijasta kuulee kaikenlaista outoa, mikä muka on lääke maailman ongelmiin. Yksi eniten jauhetuista on innovatiivisuus. Tästä ystävänikin paasasi sunnuntai-illan, mutta ei kertaakaan vastannut, miten se todella on ratkaisu esimerkiksi maapallon väestön räjähdysmäiseen kasvuun ja makean vesivarojen ehtymiseen vain mainitakseni muutaman esimerkin. Aikansa puserrettuaan hän mainitsi aurinkopaneelit. Vastasin, että mitä hyötyä niistä on, jos niillä ei tuoteta sähköä siellä, missä sitä ei ole.
Ei tämä maailma ole muuttunut miksikään, vaikka puhutaan diginatiiveista ja innovatiivisuudesta sekä salaperäisistä markkinavoimista, jotka pitävät ihmisiä kuin sätkynukkeja naruissaan. Ihmiset tarvitsevat edelleen ruokaa, vaatteita ja katon päänsä päälle, joiden hankkimisen paras keino on työnteko. Siksi olen yllättänyt, miten vähän ajatukseni: sama palkka samasta työstä maailmanlaajuisesti on saanut tukea blogeissani tai kotisivustollani. Sen sijaa, että ihmiset ottaisivat härkää sarvista, kuulen selityksiä idean mahdottomuudesta. Mikä on hassua, sillä idean vastustaminen on ristiriidassa paljon jauhetun innovatiivisuuden kanssa. Eikö olisi todella jotain uutta ja mullistavaa, että maailman ihmiset globaalisesti yhteiskuntajärjestelmistä riippumatta loisivat tilanteen, missä kenenkään ei tarvitse jättää kotimaataan pysyäkseen kiinni leivänsyrjässä tai hakisi voita leipänsä päälle. Myös vallankaappauksille olisi vähemmän tilausta, kun yksinvaltius ei toisi nykyisen kaltaisia mahdollisuuksia kansalaisten nylkemiseksi. Viime kädessä globaaliminipalkka olisi kaikille hyväksi. Kun työt tehtäisiin aina lähellä ihmisiä, tarpeettomista rahtikuljetuksista päästäisiin eli saastutettaisiin vähemmän maapalloa.
Kuulen jo ennen kuin olen tämän postin nettiin ladannut, että samansuuruisen palkan maksaminen on mahdotonta. Se ei kuitenkaan ole mahdotonta siksi, että on olemassa sotilasliittoja, jotka ajavat kansallisia etuja ja käyttävät hyväkseen muita. Se on mahdollista, koska me: sinä ja minä annamme tämän tapahtua. Historia tuntee esimerkkejä, joiden ansiosta ihmiset ovat yhteistyöllä saaneet aikaan pysyviä muutoksia ja parannuksia eli ovat olleet todella innovatiivisia eivätkä ole tyytyneet vain keksimään uusia tietokonepelejä. William Lloyd Garrisonin aloittama kampanja lopetti Yhdysvalloissa neekeriorjuuden 1800 – luvulla. 1960 – luvulla Martin Luther King juniorin rotusortoa vastaan aloittama kampanjointi sai kansan syvät rivit liikkeelle ja lopulta Yhdysvaltain valtio poisti rotuerottelulait. Näiden kekseliäitten miesten esimerkki veti aluksi vain muutamia ihmisiä, mutta heidän päämääretietoisuus ja periksi antamattomuus sai lopulta massat liikkeelle.
Ehkä sinä olet yksi todellinen innovatiivinen ihminen, joka vie elämää eteenpäin eikä ole muiden mukana pyörittelemässä päättään ja peukaloitaan. Minä en sitä ole, koska olen liian helposti manipuloitaessa, kuten kävi sunnuntai-iltana. Olen monesti ajatellut sitä, että kumpi on tärkeämpää: omata ystäviä, joiden puheet vievät uskon ihmisen mahdollisuuksista vaikuttaa positiivisella tavalla ihmiskunnan kehitykseen vai olla yksin ja pystyä ilman vasta-argumentteja paneutumaan oleellisimpaan. Tämän luettuaan moni tuhahtaa, ettei mitään absoluuttisesti oikeaa ole ja että ihminen, joka ei kuuntele toisia on epäsosiaalinen. Heille voin sanoa, etten osaa pitää mitään sen enempää oikeana kuin kärsimyksien vähentämisen maapallolta ja jos kieltäytyminen epätoivoa ja sekaannusta lietsovien puheiden kuuntelemisesta on epäsosiaalisuutta, niin olen suosiolla epäsosiaalinen.
Kaikkea hyvää ihmiset ja puhaltakaamme yhteiseen hiileen eli:
Sama palkka samasta työstä maailmanlaajuisesti tekee jokaisesta valtiosta maailman parhaan ja poistaa syyn ryhtyä maastamuuttajaksi.
JK Lähetä ystävillesi, jos koet samoin
Lika lön för lika arbete världen rund gör varje hemland bäst och stoppar den hjärtskärande migrationen.
PS Dela denna slogan om du godkänner
Equal pay for equal job worldwide makes every home land the best one and stops the heartbreaking migration.
PS Please share this slogan if agree,
.png){kind=link}