Huuliharppunuottivihkoani kasatessani törmäsin suomalaiseen kansanmelodiaan, johon K. Rautio on aikoinaan tehnyt sanat. Kotini –laulu alkaa sanoin Tiedän paikan armahan. Laulua laulettiin paljon 50- ja 60-lukujen taitteessa kouluissa. Valitsin sen nuottivihkooni, koska sen voi soittaa nelireikäisellä huuliharpulla. Näitä lauluja, joiden sävel kulkee vain yhden oktaavin alueella, ei ole liikaa. Jos jonkin vihkoon tulevan laulun melodia ei ole tuttu nykypäivän lapsille, lisään sen jukeboxiini. Sieltä se on sitten kuultavissa. Huuliharppu -sivullani olevan levyautomaatin päivitän, kun olen saanut kaikki aikomani laulut vihkooni. Uskon, että vihko on hyvässä kuosissa syksyllä. Tänään lisäsin vihkooni suomalaisen piirilaulun Piiri pieni pyörii, jonka voi soittaa nelireikäisellä huuliharpulla. Vihkossa on tällä hetkellä yksitoista laulua. Kotini -laulun lisäsin tämän kuun 15 päivänä.
Kotini -lauluun liittyy jänniä muistoja kansakouluajoiltani, kun me lapset teimme hammaslääkärikokemuksistamme siihen sanat. Tuolloin 1950-luvulla ei ollut vesiporia, joten hammaslääkärillä käynti oli kiusallista. Sen ajan opettajat pitävät sotilaallista kuria, joten koko luokka meni yhtenä miehenä ja naisena hammaslääkärin vastaanottotiloihin. Katsoin katkerana niitä luokkatovereita, joiden sukunimi alkoi a-kirjaimella. Heidän ei tarvinnut istua kuin tovi ja onnekkain pääsi kuulemasta poran vihlovaa ääntä, kun se myllersi luokkatoverien suussa. P-kirjaimisena olin vuorossa vasta, kun yli puolet oppilaista oli piinapenkissä käynyt. Siinä sitä sitten kuunneltiin muiden edesottamuksia ja haisteltiin palaneen käryä, jota aina välillä lehahti odotussaliin. Kiireessä poraaja ei pitänyt tarpeeksi usein taukoja, jolloin poranterä lämpeni polttaen hammasta. Lääkäreissä oli myös eroja. Jotkut olivat ronskimpia ja jännitimme sitä, kenen ruuvipenkkiin sitä joutui. Hoidon jälkeen, kun pääsin klinikan puolelta odotushuoneeseen, näin Öhmanin onnettomat kasvot. Hänen kohtalonaan oli olla viimeinen pari uunista ulos. Siinä kohtaan P-kirjainkin tuntui mukavalta.
Jo monta päivää ennen hammashoitovuoroamme lauloimme Kotini -laulua alla olevin sanoin. Se oli meidän tapamme purkaa paineita. Opettajien kuullen moista pilkkaa ei voinut toki harjoittaa, mutta keskenämme sitä enemmän. En muista, oliko nuo sanat perityt vai keksimmekö juuri me ne. Ehkä ne elivät laajemmaltikin. Sitä ei tarina kerro, mutta me Itä-Helsingissä niitä suustamme luikauttelimme pitäen aikaansaannosta sen alueen omaisuutena. Jos tunnet melodian tai siihen tutustut, niin laulapa näilläkin sanoilla. Voit myös muistella meitä poloisia, joiden piti tällainenkin katumusharjoitus suorittaa, vaikka jo silloin ihmettelimme, miksei odotushuoneeseen menty yksitellen. Silloin ei ilmeisesti ollut vielä keksitty ajanvarauskirjoja.
Klikkaa kuvaa ja valitse alivetovalikosta Avaa uuteen välilehteen –komento, jolloin näet nuotit oikeassa koossa. Kopiointi edellyttää myös suurentamista.
Löydät kaikki tarvittavat linkit Huuliharppu –sivultani. Materiaali on ilmaista.
Aurinkoa kaikille koulutielle ja vesiporista huolimatta reikiä nolla.
