Interlingua, Grammar and Method -kirjassaan sivulla 42 Stanley A. Mulaik kertoo, että interlinguassa on kaksi demonstratiiviadjektiivia niin kuin englannin kielessä. Demonstratiivipronominien pääasiallinen tehtävä on osoittaa, onko jokin lähellä vai kauempana tekijää ja kuuntelijaa. Englannin kielessä lähellä olevia asioita tai olioita kuvataan sanalla ’this’ ja kauempana olevia asioita sanalla ’that’. Näiden sanojen vastineet interlinguassa samassa järjestyksessä sanottuna ovat iste (tämä) ja aquelle (tuo). Toissijaisesti demonstratiiviadjektiivejä voidaan käyttää viittamaan jo puhutuista asioista tai itse puheeseen. Mulaikin antamia esimerkkejä.
| Io crede que iste libro es interessante. | Uskon, että tämä kirja on mielenkiintoinen. |
| Aquelle libro non es. | Tuo kirja ei ole. |
| Iste conilios es bon pro infantes. | Nuo kaniinit ovat hyväksi lapsille. |
| Aquelle conilios es difficile de attrapar. | Nuo kaniinit ovat vaikeasti pyydystettävissä. |
Sivulla 43 on huomautus, että Stillmanin ja Goden kattavassa kieliopillisten sanojen listassa ille toimii niin persoona- kuin demonstratiiviadjektiivina. K. Wilgenhofin Grammatica de Interlingua -kirjan sivulla 17 onkin otsikko 4. Pronomines ja sen alapuolella alaotsikko 4.1 Le pronomines personal e le adjectivos possessive. Otsikon alapuolella olevasta taulukosta käy selville ’ille’ -sanan taivutus suvussa ja luvussa. Ille -sana on niitä harvoja sanoja interlinguassa, jotka taipuvat suvussa (gender). Taulukossa olevaa tekstiä ei tarvinne kääntää, koska kieliopilliset termit muistuttavat suomen kielessä käytettyjä kieliopillisia nimityksiä ja persoona pronominit ovat lueteltu suomen kieliopeissa olevan käytännön mukaan eli minä, sinä, hän (se), me, te ja he.
Aquelle -sanaa ei ole listattu IED:hen eli Interlingua – English Dictionary -kirjaan ja sanan käyttö on Mulaikin mukaan aiheuttanut jonkin verran vastustusta niissä piireissä, jotka eivät ole omaksuneet äänteellisyyden argumenttia sanojen johtamisessa. Nykyisistä romaanisista kielistä ainakin italiassa, espanjassa ja/tai ranskassa ’tuo’ -sana ja persoonapronominien kolmas persoona eivät ole yksi ja sama sana. Latinan kielessä ei puolestaan varsinaisesti ollut omaa kolmannen persoonan pronominia vaan se korvattiin tapauskohtaisesti muilla pronomineilla. Esimerkkejä persoona- ja demonstratiiviadjektiivien käytöstä nykyisissä romaanisissa kielessä:
|
Lei (femini) è bella, ma quella donna non lo è (italia). |
Hän on kaunis, mutta tuo nainen ei ole. |
| Ella es hermosa, pero esa mujer no lo es (espanja). |
Hän on kaunis, mutta tuo nainen ei ole. |
| Elle est belle mais cette femme n’est pas (ranska). |
Hän on kaunis, mutta tuo nainen ei ole. |
Henkilökohtaisesti pidän Mulaikin esittämää aquelle -sanaa luontevana, mutta ymmärrän toisenlaisiakin kantoja. Melkein loputtoman tulkinnanvaraisuuden vuoksi keinotekoisien kielien kehittäminen on haastavaa ja toisaalta yksimielisyyden puute on yhtenä esteenä niiden suosion kasvuun. Interlinguakin, jota sadat miljoonat ihmiset pystyisivät ymmärtämään, pysyy marginaali-ilmiönä. Silti mukavuudenhalu lienee paljon ratkaisevampi vaikutin siihen, ettei tähän apuvälineeseen haluta tutustua kuin kielitieteilijöiden erimielisyydet, joita viime kädessä on kuitenkin hyvin vähän, jos ajatellaan esimerkiksi interlinguaakin kokonaisuudessaan.
Linkkejä:
| Interlingua | Keinotekoinen kieli |
| Interlingua, Grammar and Method | Stanley A. Mulaikin kirja |
| Grammatica de Interlingua | K. Wilgenhofin kirja |
| Interlingua English Dictionary | Tohtori Alexander Goden toimittama sanakirja online -versiona |
