Asentaja kävi heti aamusta tutkimassa, mistä johtuu, ettei kiinteä internet-yhteyteni ole pelannut keskiviikkoaamusta lähtien. Puoli tuntia hän piti minua jännityksessä, minkä jälkeen julisti tuomion: teidän modeeminne on sanonut sopimuksen irti. Ei muuta kuin modeemikauppaan.
Tämä tiesi lisäksi sitä, että joudun pulittamaan turhasta asentajakäynnistä 99,99 euroa Soneralle. Onneksi kaveriltani on jäänyt ylimääräinen ADSL-modeemi, kun hänen taloyhtiöönsä asennettiin kaapeli. Siinä säästän muutaman kympin olettaen, että kaverini modeemi toimii ja soveltuu minun tarpeeseen muutenkin.
Ei se näköjään koskaan ripottele vaan sataa kunnolla. Ehkä se vain tuntuu siltä. Jos tilillä olisi 10.000 ylimääräistä euroa, ei yksi asentajakäynti missään tuntuisi. Joka tapauksessa koville ottaa seuraavien kuukausien aikana, kun budjettini on laskettu niin, ettei mitään ylimääräisiä menoja ole huomioitu. Toisella tavalla voisin sanoa yksinkertaisesti, että rahaa on liian niukasti laskipa budjettinsa miten tahansa. On normaalia, että ihmiset joutuvat hoitamaan hampaitaan ja joskus tekniset laitteet pettävät.
Tänä iltana kokeilen, miten skypetys onnistuu mokkulayhteydellä, jota käytän niin kauan kunnes ADSL-yhteys taas pelaa, kuten edellisblogissani kerroin. Jos skypetys onnistuu, olen todella maassa, kun en kokeillut liikkuvaa nettiyhteyttä ennen kiinteän yhteyden määräaikaissopimusta. Olen joka tapauksessa yli vuoden kiinni kiinteässä yhteydessä, mikä maksaa monta kymppiä enemmän kuin mobiiliyhteys joka kuukausi… että sillee.
