Katsoin 30.5.2015 ohjelman, jossa olit Efter Nio -ohjelmassa Bettinan vieraana. Inhimilliset ajatuksesi loivat uskoa siihen, että meillä ihmisillä on sittenkin toivoa. Se edellyttää kuitenkin oikeiden ihmisten rohkeaa esiintymistä, jotta harhakäsitykset ihmisyydestä ja yksilön mahdollisuuksista saataisiin poistettua. Sinä, joka olet kokenut monia takaiskuja, osaat todennäköisesti asettua muiden ihmisten saappaisiin, ja ymmärrät, että viime kädessä kukaan ei voi olla itseään parempi ja että parhaimmillaankin kaikki on viime kädessä kiinni onnesta, joka jakautuu epätasaisesti ihmisten kesken. Ihmisten elämän valttikortit ovat kovin kirjavat, eikä lujinkaan tahto aina muuta huonoja kortteja paremmaksi.
Jos onni olisi jättänyt sinut saatuasi keuhkoveritulpat, et enää ikinä olisi nyrkkeillyt. Se, että onni oli tuolloin myöten, on puhtaasti asia, jonka olemassaoloon et voinut vaikuttaa. Tajuat varmasti tämän, kun mietit isääsi, jota positiivisempaa ja reilumpaa ihmistä saa puheittesi mukaan etsiä, mutta silti sairaus hänet mursi ja vei hautaan. Isäsi sanoi, jos oikein muistan äitisi sanat, ettei hän (isäsi) voinut kuolla, koska kuka hänen klaanistaan pitäisi huolta. Hänen klaaniinsa kuului perhe ja perheenjäsenten ystävät, ehkä paljon muitakin. Vähänkin elämää nähneet ja sydämensä avoinna pitävät ihmiset tajuavat, että he eivät voi olla kuin kiitollisia kaikesta hyvästä, mitä ovat saaneet, eikä se anna aihetta luulla itseään muita paremmaksi.
Nyt maailmassa on kuitenkin vallalla hegemoninen voittajat ja häviäjät –ajattelu. Sen mukaan ihmiset, joilla menee huonosti, ovat itse syypäitä kohtaloonsa, eikä heitä sen vuoksi pidä auttaa tai edes ymmärtää. Tämä yksinkertaistaminen ei palvele kuin muutamaa prosenttia ihmiskunnan jäsenistä ja heitäkin vain taloudellisessa mielessä. Ihmisinä heistä ei tule parempia, kun he unohtavat lähimmäisenrakkauden ja antavat ihmisten elämän kurjistua silmiensä edessä. Vaikka muuta annetaan ymmärtää, kyse on pahan ja hyvän välisestä taistelusta, mikä ilmenee itsekkyyden ja rakkauden voimien mittelynä.
On menty jopa niin pitkälle, että poliitikot ja osa omistavasta luokasta niin Suomessa kuin muuallakin läntisissä talousmahdeissa esittää maailmanlaajuista taloustaantuman johtuvan korkeista sosiaalimenoista. Tätä mantraa on toistettu niin paljon, että jo kansan riveistä löytyy ihmisiä, jotka uskovat vahingolliseen ainekseen. Näin sosiaaliturvan ja palkkojen leikkaukset tuntuvat oikeudenmukaisilta, kun saadaanhan niillä kunnon ihmiset kunniaan ja lusmuille ei jätetä mitään. Manipulointi puree ja sillä saadaan suuri yleisö uskomaan mitä tahansa. Olivathan juutalaisetkin syypäitä Saksan lamaan ennen toista maailmasotaa, vaikka he muodostivat siellä itse asiassa taloudellisen toiminnan selkärannan.
Tämän hegemonian voi tiivistää Horatiuksen sanoihin: ” Semper avarus eget”, jonka WSOY:n suomi-latina-suomi –sanakirjan kääntää seuraavasti: ”Ahne kärsii aina puutetta.” On suuri virhe luulla tietyn ajattelutavan päästyä valtaan, että se todella lopettaisi tuloerojen kasvattamisen, kun talous on kilpailukykyinen. Ahneus on kekseliäs, koska se on kyltymätön. Tämä taloustilanne, minkä syistä tietysti ollaan eri mieltä, on seurausta globalisoitumisesta. Raha menee sinne missä työvoima on halvinta ja päätyyn sinne, missä verot ovat pienimmät. Oligarkialla ei ole pienintäkään halua tulla Suomeen näillä näkymin. Se on mahdollista vasta sitten, kun täällä on maailman alhaisin palkkataso ja pienimmät verot.
Tietysti saatat olla eri mieltä kanssani taloustaantuman syistä, mutta et varmaankaan siitä, että kanssaihmisistä on pidettävä huolta. Viime kädessä me emme voi olla kuin oman elämämme maailmanmestareita. Jos emme auta lähimmäisiämme, me emme ole ihmisiä. Tosin jotkut sanovat, että luonto osoittaa, kuinka turha aines hylätään. Tämä osoittaa vain sen, kuinka pitkälle ahneus on päässyt. Eivät eläimet jätä toisiaan siksi, että se olisi oikein tai väärin. Niillä ei ole vain keinoja selvitä luonnossa esimerkiksi loukkaantuneiden kanssa, koska heillä ei ole sairaaloita, sairaanhoitajia ja lääkäreitä. He eivät myöskään osaa kerätä veroja, joilla nämä toiminnot pidetään yllä.
Lopetan tämän vetoomukseni ihmisyyden puolesta Ciceron sanoihin: ”Inhumanitas omni aetate molesta est” (Inhumanity is troublesome in every generation). Minulla ei ole samanlaista julkisuusarvoa kuin sinulla, joten minun puheeni ihmisyyden perusperiaatteiden puolesta kaikuu äänenä korvessa. Siksi toivon, että joskus rivien välistä vihjaisisit ihmisyyden puolesta ahneutta vastaan. Samalla kehotan varovaisuuteen, koska kaikki eivät pidä ihmisyyden puolesta puhumisesta. Luotan ottelutaitoihisi ja tiedät milloin väistää ja milloin edetä, jotta kehässä asialle olisi enemmän hyötyä kuin haittaa.
Kiitos inhimillisestä esiintymisestäsi Bettinan vieraana
Kaikkea hyvää sinulle ja olkoon onni myötä elämässäsi
Tuntematon runoilija
Yelling Rosa
