{"id":2358,"date":"2016-02-06T13:51:58","date_gmt":"2016-02-06T11:51:58","guid":{"rendered":"http:\/\/yellingrosa.com\/wordpress\/?p=2358"},"modified":"2016-02-07T14:11:55","modified_gmt":"2016-02-07T12:11:55","slug":"miksi-meditsiinide-eik-haigehoidja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yellingrosa.com\/wordpress\/?p=2358","title":{"rendered":"Miksi meditsiiniõde eikä haigehoidja"},"content":{"rendered":"

Olen aina ollut kiinnostunut siit\u00e4 karjalaisesta kielest\u00e4 ja kulttuurista, jota nyky\u00e4\u00e4n l\u00f6ytyy Suomen rajojen it\u00e4puolelta. Onhan minun sukuni luovutetusta karjalasta ja mummoni kieli oli todella rikasta ja el\u00e4v\u00e4\u00e4. Sen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen ei ole aivan yksinkertaista, koska siin\u00e4 oli aineksia muualtakin kuin Karjalan kannakselta. Karjalan kulttuurissa on ollut aina vaikutteita my\u00f6s ven\u00e4j\u00e4n kielest\u00e4, mik\u00e4 mummoltani k\u00e4ytti luonnostaan. Syntyih\u00e4n h\u00e4n Pietarissa 1800 -luvun puolella ja k\u00e4vi siell\u00e4 koulunsa. Koska en mummon el\u00e4ess\u00e4 arkistoinut h\u00e4nen puheitaan, olen unohtanut paljon h\u00e4nen hersyv\u00e4st\u00e4 kielest\u00e4\u00e4n. L\u00f6yt\u00e4\u00e4kseni taas tuon poljennon olen tutkinut karjalan kieli\u00e4 ja nyttemmin eestin kielt\u00e4. Vaikka it\u00e4isess\u00e4 Karjalassa on ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 lainasanoja, ne tuntuvat jotenkin istuvan paremmin kieleen kuin eestiin vakiintuneet lainat, jotka ovat tulleet germaanisista kielist\u00e4, miss\u00e4 ei ole olemassa juuri sijamuotoja, joita taas ven\u00e4j\u00e4n kieless\u00e4 on kuusi. N\u00e4in sielt\u00e4 lainattujen sanojen sopivuus it\u00e4merensuomalaisiin kieliin on ollut parempi kuin germaanisien sanojen. <\/p>\n

Jotkut eestin kielen sanat kuulostavat hyvin ep\u00e4sointisilta, kuten tuo otsikon meditsiini\u00f5de eli sairaanhoitaja. Meditsiini -sana tulee latinan kielen sanasta medicus<\/i>, joka tarkoittaa parantavaa, ja\/tai l\u00e4\u00e4ketieteen-. Englannin kieless\u00e4 medicine<\/i> -sana tarkoittaa jo l\u00e4hes puhtaasti l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 tai l\u00e4\u00e4ketiedett\u00e4. N\u00e4in merkitysopillisesti meditsiini\u00f5de on l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 terveydenhoitajaa kuin sairaanhoitajaa (sairaalassa). Tuo sana hirvitys ihmetytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s siksi, ett\u00e4 eestin kielest\u00e4 l\u00f6ytyy haige<\/i>– ja hoidja<\/i> -sanat eli sairas<\/i> ja hoitaja<\/i>, jotka yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 olisi tullut kelpo suomalais-ugrilainen sana: haigehoidja<\/i> eli sairaanhoitaja<\/i>. Haige -sanan genetiivi on haige, sill\u00e4 aikojen saatossa genetiivin n -p\u00e4\u00e4te on \u201dkulunut pois\u201d. En tied\u00e4, mik\u00e4 on eestin kielen vastine suomen kielen terveydenhoitaja -sanalle, koska sellaista ei sanakirjastani l\u00f6ytynyt. Sielt\u00e4 l\u00f6ytyi kuitenkin sana tervishoid <\/i>eli terveydenhoito, joten t\u00e4m\u00e4n perusteella saisimme sanan tervishoidja. Ehk\u00e4 sellainen suuren suuresta sanakirjasta l\u00f6ytyisikin. <\/p>\n

Hoidja -sana saattaa olla yksi niist\u00e4 sanoista, joita suomen kielest\u00e4 on lainattu eestin kieleen viime vuosisadan alussa, jolloin johtava kielenuudistaja Johannes Aavikin<\/a> toimesta eestin kieleen kotiutui joukko uudissanoja. Aavik ehdotti kaiken kaikkiaan yli 2000 suomen lainaa. Kieleen n\u00e4ist\u00e4 vakiintui vain noin kolmesataa sanaa. Esimerkiksi sanat: aare, aldis, anastada, anuda, erak, haihtuda, hajameelne, hetk, h\u00e4irid<\/b>a<\/b>, julm, kalbe, keigar, kiinduda, kohelda, korvata, levida, raev, reibas, r\u00e4ige, seik, siirduda, suhtuda, suvatseda, s\u00e4ilida, s\u00fcnge, unelm<\/b> jne (L\u00e4hde: Saagem tuttavaks s. 197, Viive Taro ja Helga Laanpere, Otava 1984). <\/p>\n

N\u00e4in v\u00e4list\u00e4 esiintyv\u00e4st\u00e4 kankeudesta huolimatta eestin kieli on monessa suhteessa joustavampi ja sointuvampi kuin suomen kirjakieli, joka on l\u00e4hes kokonaan sivuuttanut it\u00e4suomen ja karjalan murteet. Voinkin hiukan ivallisesti sanoa, ett\u00e4 mik\u00e4 tulee l\u00e4nnest\u00e4 ei sovi suomalais-ugrilaisiin kieliin. Niin kuin eestiss\u00e4 ei minunkaan kotonani ollut sellaista v\u00e4ri\u00e4 kuin punainen. Punane<\/i> se oli sy\u00e4me<\/i> v\u00e4ri. Tasapuolisuuden nimiss\u00e4 ei meill\u00e4 valkoistakaan tunnettu vaan valke<\/i>’ (a-kirjain ei juuri kuulunut sanottaessa), eestiss\u00e4 valge<\/i>. Julkaisemassani postissani<\/a>, jonka kirjoitin 22.12.15, oli v\u00e4rssy: <\/p>\n

Kui rahusast<\/h3>\n

Kui rahusast sy\u00e4n
muistoloi kantaa,
niiku seilais maamo
maailmah vesil\u00f6i,
niipalju sil ajal unes
kaik turha ja v\u00e4h\u00e4in
on.
\u00a9 Yelling Rosa
20\/12 -15 <\/p>\n

Sanoin tuolloin ja kertaan nyt, ett\u00e4 aina v\u00e4list\u00e4 pelk\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4v\u00e4ni omiani iso\u00e4itini kieleen, koska sellaista ei en\u00e4\u00e4 miss\u00e4\u00e4n puhuta. Toisaalta uskon, ett\u00e4 esimerkiksi eestin kieli auttaa soinnin mieleeni palaamisessa. Esimerkiksi palju <\/i>-sanan olin unohtanut, mutta kun n\u00e4in sen suomi-viro-suomi- sanakirjassani, se oli napakymppi. Palju on meil sy\u00e4mes<\/i>. Ja niin kuin eestin mies tai nainen sanoisi: <\/p>\n

Palju \u00f5nne laup\u00e4evaks k\u00f5igile.<\/font><\/i><\/p>\n\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"rss\"<\/a>\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"reddit\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"mail\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen aina ollut kiinnostunut siit\u00e4 karjalaisesta kielest\u00e4 ja kulttuurista, jota nyky\u00e4\u00e4n l\u00f6ytyy Suomen rajojen it\u00e4puolelta. Onhan minun sukuni luovutetusta karjalasta ja mummoni kieli oli todella rikasta ja el\u00e4v\u00e4\u00e4. Sen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen ei ole aivan yksinkertaista, koska siin\u00e4 oli aineksia muualtakin kuin … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[44,28,38,19,29,10,1],"tags":[],"class_list":["post-2358","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-karjalan-murre","category-kielet","category-latina","category-runous","category-venajan-kieli","category-yhteiskunta","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yellingrosa.com\/wordpress\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2358","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yellingrosa.com\/wordpress\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yellingrosa.com\/wordpress\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yellingrosa.com\/wordpress\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yellingrosa.com\/wordpress\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2358"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/yellingrosa.com\/wordpress\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2358\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2368,"href":"https:\/\/yellingrosa.com\/wordpress\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2358\/revisions\/2368"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yellingrosa.com\/wordpress\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2358"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yellingrosa.com\/wordpress\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2358"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yellingrosa.com\/wordpress\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2358"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}