Swedish–English–Interlingua – Finnish Frequency Table

Bordered Table [1

Use the CSS border property to add a border to the table.

Swedish English Interlingua Finnish
Jag I Io Minä
Det The, it Le Määrätty artikkeli
Vara To be Esser Olla
Vara Article Articulo, mercantia Tavara

HTML code for the table in the WordPress Code Editor

<style>
table, th, td {
   border: 1px solid black;
}
</style>

<h2>Bordered Table</h2>
<p>Use the CSS border property to add a border to the table.</p>

<table style=”width: 100%;”>
   <tbody><tr>
     <th>Swedish</th>
     <th>English</th>
     <th>Interlingua</th>
         <th>Finnish</th>
   </tr>
   <tr>
     <td>Jag</td>
     <td>I</td>
     <td>Io</td>
         <td>Minä</td>
   </tr>
   <tr>
     <td>Det</td>
     <td>The, it</td>
     <td>Le</td>
         <td>Määrätty artikkeli</td>
   </tr>
   <tr>
     <td>Vara</td>
     <td>To be</td>
     <td>Esser</td>
         <td>Olla</td>
   </tr>
   <tr>
     <td>Vara</td>
     <td>Article</td>
     <td>Articulo, mercantia</td>
         <td>Tavara</td>
   </tr>
</tbody></table>

Unfortunately, you have to keep on adding rows and columns and their texts manually, if you don’t have WYSIWYG –Web Editor. There you can use keyboard buttons to move in the table.

The Post in the WordPress Text Editor

4 Languages Frequency Table


[1 According to Swedish Frequency Dictionary, Essential Vocabulary, ISBN 978-94-92637-04-8 these words are most often used in Swedish: 1) Jag, 2) Det, 3) Vara etc

I am on the second page of the word list and I have already found errors. The book says that the English equivalence for Han is It. In some cases, this is true but for most of the times Han means He. This is proved by the book itself with this example:

Han älskade att resa = He loved to travel.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Facebooktwitterlinkedinrss
Tallennettu kategorioihin Demokratia, In English, Kielet, Ruotsin kieli, Suomen kieli, Tietotekniikka | Kommentit pois päältä artikkelissa Swedish–English–Interlingua – Finnish Frequency Table

Uuden tietokoneen käyttöönotto alkaen 21.12.2018

Hain Tornion Gigantista uuden tietokoneen ja näytön perjantaina 21.12.2018. Asentamisesta ei tullut mitään riemumarssia torvisoittokunnan tahdissa vaan kesti pitkään ennen kuin sain koneesta signaalin uuteen monitoriin. Se onnistui vasta, kun kokeilin vanhaa näyttöä. Koska Omen –koneella ei ollut vanhan näytön kanssa ongelmia, irrotin kaikki johdot uudesta koneesta ja näytöstä, ja asettelin johdot tismalleen samalla tavalla, kun ne olivat olleet vanhan näytön ja uuden koneen symbioosissa. Ihme tapahtui eli näyttöön tuli kuva.

Sen jälkeen olen saanut taistella nettiyhteyden ja virustorjunnan kanssa. Jälkimmäisen reaaliaikainen seuranta menee pois päältä. Kun sitten asetan reaaliaikaisen seurannan uudelleen päälle, katoaa nettiyhteys. Juuri nyt olen kolmannella tavalla netissä, mokkulalla. Näin tulossa on pitkä rupeama ennen kuin tämä Omen –kone ja Pedator –näyttö lopettelevat niskoittelun ja alkavat työskennellä minulle. Menossa on Gimp –kuvankäsittelyohjelman virustarkistus. Jospa se nyt onnistuisi. Katsotaan.

22.12.2018

Yllä mainitut ongelmat virustorjuntaohjelman kanssa loppuivat, kun asensin uudelle koneelleni Nortonin virustorjuntaohjelman. Olin tietoinen siitä, että lisenssini 10 laitteesta vain 4 koneessani oli Nortonin virustorjunta, mutta olisin näin aluksi halunnut käyttää uutta konetta McAfee –virustorjuntaohjelman kanssa. Käyttöönotosta lukien McAfee olisi toiminut 354 päivää ja ajattelin saavani keskittyä muiden ohjelmieni asentamiseen Omen –koneeseen. Mainitun Nortonin käyttöönoton johdosta en ole juuri vielä saanut työohjelmia koneeseen.

Aloitin Gimp –kuvankäsittelyohjelmasta, minkä palikoiden asentaminen on työlästä puuhaa. Onneksi löysin sitten Gimp Extensions –asennuspaketin, jonka avulla sain lukuisia lisäohjelmia kertasoitolla Gimp –ohjelmaan, josta minulla on versio 2.8.14, joka on tietääkseni tuorein Windowsissa toimiva versio. Voit ladata paketin itsellesi osoitteesta https://vorboss.dl.sourceforge.net/project/gimpextensions/GIMP_2.8/GIMP_Extensions_v2.8.20150403.exe
MUISTA VIRUSTARKASTUS ENNEN ASENNUSTA.

The Best Thanks –kortti

Alla on postikortti, jonka olen tehnyt Gimpillä käyttäen G’Mic –lisäohjelmaa ja Layer Effects –skritptiä. Molemmat työkalut tulivat Gimpestensions –asennusohjelman ajamisen myötä.  G’Mic –lisäohjelma (Plug-in) ilmestyi Suotimet –valikkoon ja skripti Taso –valikkoon. Tietysti kaikki lähti liikkeelle puukynillä piirtämästäni abstraktista työstä. Se oli erittäin värikäs, minkä voit varmasti nähdä postikortistakin.

Ensimmäiseksi valitsin G’Mic –ohjelman Deformance –vaihtoehdosta Kaleidoscope [symmetry] –komennon.  Seuraavaksi G’Micin Artist –vaihtoehdon Dream Smoothing. Dream Smooth tekee piirustuksen taas käsin tehdyn näköiseksi. Kirjaimien reunoihin käytin Layer –skriptin komentoja Outer Shine ja Drop Shadow. Kirjasin oli Segoe Print Bold.

Alkuperäinen piirustus

01 Thanks
Kuva, josta tehdään kaleidoskoopilla säännönmukainen ei saa olla kovin yksityiskohtainen. Monimutkaisuus voi vaikeuttaa symmetriavaikutelman syntyä.

Manipuloitu kuva edellisestä

02 Thanks
Alla kuva G’Mig –ohjelmasta sellaisena kuin se näkyy Gimpissä avattuna.

04 Thanks
Alla puolet edellisestä kuvasta, jotta säätimet näkyvät paremmin. Sakaroiden määrää voi ohjailla muuttamalla Iterations –lukua.

05 Thanks

Jos siltä tuntuu niin pistä The Best Thanks -korttia eteenpäin kavereillesi.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Facebooktwitterlinkedinrss
Tallennettu kategorioihin Demokratia, Kielet, Kielten tutkimista, Kirjallisuus, Runous, Ruotsin kieli, Tietotekniikka, Yhteiskunta, Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Uuden tietokoneen käyttöönotto alkaen 21.12.2018

Ilmainen joulukortti 2018

Tiedän, että jouluun on vielä aikaa. Julkaisen kuitenkin vuoden 2018 joulukorttini nyt, jotta sinulla on halutessasi aikaa käyttää sitä lähettäessäsi jouluterveisiä sukulaisillesi ja/tai ystävillesi.

Hyvää Joulua 01 2018 © Yelling Rosa

Käytä tyhjää korttia omien terveisiesi lisäämiseen.

Hyvää Joulua 02 2018 © Yelling Rosa

Alla olevassa jouluvideosta näet, kuinka kortin voi lisätä sähköpostin tekstikenttään.

Videon taustalla soi  Duo Forellin kappale “Keskustelu motellissa”. Se kertoo joulunalusviikon tunnelmista 1990 –luvun alussa.

Kiitän lukijoitani kuluneesta vuodesta ja toivon, että tapaamme taas vuonna 2019.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Facebooktwitterlinkedinrss
Tallennettu kategorioihin Juhlapäivät, Kuvataide, Musiikki, Tietotekniikka, Yhteiskunta, Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Ilmainen joulukortti 2018

On December 6, 2018

On December 6, 2018, Finland has been independent for 101 years. Here is a card to greet your family members and your friends on Independence Day.

01suomisatayksivuotta 01a

If you want to add your greetings to the card, below is the card without text.

01suomisatayksivuotta 02a

You can easily add text by using the free PhotoScape software, which you can download from: http://www.photoscape.org/ps/main/download.php The video below tells you how to do it.

You can find more my free postcards at: http://yellingrosa.com/Free%20Postcard%20Slideshow.htm#frp01 There is also the card which is in the video.

Remember the virus scanning …

PS Even though the video is in Finnish, you shouldn’t have any problems to understand how to use the free PhotoScape picture editor which you can download from the URL http://www.photoscape.org/ps/main/download.php You find more of my free postcards in English and Finnish at http://yellingrosa.com/Free%20Postcard%20Slideshow.htm#frp01

For the People of Karelia Something is Missing on Independent Day

Evakon laulu singing Anneli Saaristo, lyrics and melody Veikkko Lavi

This song tells how the people of Karelia was forced to leave their homes in 1944 when Finland made peace with the Soviet.

You’ll find the lyrics in English at: https://lyricstranslate.com/en/evakon-laulu-song-evacuee.html

As a result of the 1940 Moscow Peace Treaty that concluded the Winter War, Finland ceded the area of Finnish Karelia and other territories to the Soviet Union. As a result, about 410,000 Finnish Karelians,[1] or 12% of Finland’s population, were relocated to the remainder of Finland. You can read more about the destiny of Karelian People at: https://en.wikipedia.org/wiki/Evacuation_of_Finnish_Karelia

My mother and her family was one of those poor people. Below the picture of one of the family houses in Karelia, Terijoki, twenty years after.

Family house in Terijoki in 70s

At that time nobody lived there, and the house was left without maintenance.

Värttinä (Spindle)

Performs Karelian folkmusic. The vocalists sing in the Karelian dialect of the Finnish language.

Ruskie neitsyt (Brown-Haired Maiden) is an Eastern-Karelian folksong.

Read more about Värttinä in English at https://en.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4rttin%C3%A4

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Facebooktwitterlinkedinrss
Tallennettu kategorioihin Demokratia, In English, Juhlapäivät, Kielet, Kirjallisuus, Kuvataide, Musiikki, Runous, Tietotekniikka, Yhteiskunta, Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa On December 6, 2018

Suomi 101 vuotta–ilmainen itsenäisyyspäiväkortti

Joulukuun 6. päivänä 2018 Suomi on ollut 101 vuotta itsenäinen. Ohessa kortti, jolla voit tervehtiä perheenjäseniäsi ja tuttujasi itsenäisyyspäivän alla.

01suomisatayksivuotta 01a

Jos haluat lisätä omat terveisesi korttiin, alla on kortti ilman minun lisäämääni tekstiä.

01suomisatayksivuotta 02a
Tekstin lisääminen käy helposti esimerkiksi ilmaisella PhotoScape ohjelmalla, jonka voit ladata itsellesi osoitteesta: http://www.photoscape.org/ps/main/download.php Oheinen video kertoo, miten se tapahtuu.


Löydät lisää ilmaisia postikorttejani osoitteesta: http://yellingrosa.com/Free%20Postcard%20Slideshow.htm#frp01 Siellä on mm. videon isänpäivänkortti.

Muista aina virustarkistus!

PS Even though the video is in Finnish, you shouldn’t have problems to understand how to use the free PhotoScape picture editor which you can download from the URL http://www.photoscape.org/ps/main/download.php You find more of my free postcards in English and Finnish at http://yellingrosa.com/Free%20Postcard%20Slideshow.htm#frp01

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Facebooktwitterlinkedinrss
Tallennettu kategorioihin Demokratia, Juhlapäivät, Kielet, Kuvataide, Yhteiskunta, Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Suomi 101 vuotta–ilmainen itsenäisyyspäiväkortti

Keski-Kannaksen murre

Taannoin maanantaina (5.11.18) hyvä ystäväni, joka on kiinnostunut Peräpohjolan murteesta, lähetti minulle sähköpostin. Hän tiedustelee siinä, miten minä –persoonapronomini taipuu Keksi-Kannaksen murteessa. Vastasin hänelle viikonloppuna lonkalta puhelimessa taivutuksen, sillä olihan äitini suku Kannakselta. Heti puhelinkeskustelun jälkeen huomasin tehneeni ainakin genetiivin kohdalla virheen, mikä antoi minulle hyvän syyn vihdoinkin tutkia lähes pari vuotta sitten ostamaani ja Lauri Kanteen kirjoittamaa Keski-Kannaksen murresanakirjaa, Parrai päi, ISBN 952-5278-29-8. Nyt kun elämme sunnuntaiaamua (11.11.18) olen löytänyt kirjasta 8 sijamuotoa ja niille esimerkkilauseet. Ablatiivin löysin Väinö Linnan sotaromaanista, Tuntematon sotilas. Taivutukset löytyvät nyt lisättynä ystäväni lähettämään taulukkoon, ks. alla.

Kirjakieli Väylä Keski-Kannas
1 Nominatiivi minä mie mie
2 Akkusatiivi minut minut miut
3 Genetiivi minun minun miu
4 Partitiivi minua minua minnuu
5 Essiivi minuna minuna
6 Translatiivi minuksi minuksi
7 Inessiivi minussa minussa mius
8 Elatiivi minusta minusta miust
9 Illatiivi minuun minhu(u)n
10 Adessiivi minulla mulla miul
11 Ablatiivi minulta multa miult
12 Allatiivi minulle mulle miul
13 Abessiivi minutta minutta

Lisään yllä olevaan taulukkoon taivutuksia sitä mukaan, kun löydän kirjallisuudesta taivutuksen ja esimerkkilauseen. En muista  äitini ja muiden sukulaisten puheesta sijamuotoja essiivi, translatiivi ja abessiivi minä-pronomini kohdalla.

1 hävittää = kadottaa, hukata Mie oon hävittänt hattuin. Parrai päi, s. 28
2 vierasmies = todistaja oikeudessa Miut manattii vierasmieheks hei riitahee käräjil. Parrai päi, s. 145
3 tynämö = dynamo Miu pyörässäin on tynämö. Parrai päi, s. 135
4 tellätä = työntää Hää telläjää minnuu seläst. Parrai päi, s. 128
5
6
7 kasvi = elimistön kasvain Lääkär sano et mius on kasvi. Parrai päi, s. 43
8 laiha = sianlihan läskitön osa Miust laiha on parempaa ko läsk.
9
10 kivet kupis = loppuun väsynyt Miul on nyt kivet kupis ja on pakko ottaa sapassi. Parrai päi, s. 48
11 virkkaa = sanoa jtak (vars. lyhyesti, ohimennen), Nykysuomen sanakirja, s. 552, 3. 0sa, 6. painos “Älä, kuule Vera, sie virka mittää, sanoi Rokka. “Työ hitot tään alotitta. Veittä miult maatilan”. Väinö Linnan Tuntematon sotilas –romaani
12 kenkätä = lahjoittaa Hää kenkkäs tään miul. Parrai päi, s. 44
13

Löysin netistä Sirkka Marjaana Rutasen pro gradu –tutkielman, joka käsittelee karjalan murteita. Melkein heti Tällviisii myö haastetaa –tutkielmansa alussa Rutanen mainitsee, että ihmisillä on vaihtelevia muistikuvia murresanojen kieliasuista, koska murteita kotikielenä puhuvat ovat jo lähes kaikki kuolleet, ja esimerkit ovat toisen tai kolmannen polven jälkeläisiltä. Onneksi Lauri Kantee on itse syntyperäinen Kannaksen ihminen, joten toistaiseksi olen toiveikas esimerkkilauseiden löytymisestä hänen kirjastaan, vaikka olen jo sen puolessa välissä.

Parrai päi –kirjan hankkiminen

Jos olet kiinnostunut Lauri Kanteen Parrai päi –sanakirjasta, syötä ISBN 952-5278-29-8 –numero Googlehakuohjelman hakukenttään. Ainakin juuri nyt sitä löytyy muutamista osoitteista.

Parrai päi, Lauri Kantee
Parrai päi, Kustantaja: Ooli Oy, 2003, 152 sivua.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Facebooktwitterlinkedinrss
Tallennettu kategorioihin Karjalan murre, Kielet, Kielten tutkimista, Kirjallisuus, Luonto, Runous, Suomen kieli, Tietotekniikka, Yhteiskunta, Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Keski-Kannaksen murre

Angelus ad ianum venit – Enkeli on portilla

Kukat kauniit maljakossa
ja maljakko pöydällä.
Ikkunan takaa
laulu lintujen.
Silmäni suljen,
tunnen läheisen.
Enkeli on
portilla.
© Yelling Rosa
19/10 –18

Ihanaa työskennellä suomen kielellä, kun sanajärjestystä voi vaihtaa oikean rytmin ja tunnelman löytämiseksi. Samaa ei voi sanoa romaanisten ja germaanisten kielten kohdalla lukuun ottamatta latinaa. Kirjoitin edellisen värssyn italiaksi ja lähetin sen muutamalle italialaiselle blogikollegalleni. Verbin ja subjektin erottaminen ei ollut suositeltua, joten palasin ruotuun ja kirjoitin toisen rivin muodosta ‘e il vaso sul tavolo è’ muotoon ‘e il vaso è sul tavolo’. Suoritin saman toimenpiteen myös viimeisellä rivillä eli lause ‘L’angelo al cancello è venuto’ muotoon ‘l’angelo è venuto al cancello’.

Toisaalta rytmi ei tuosta paljon kärsinyt, mutta eri mekanismilla runoa oli väsättävä kuin suomen kielistä sisarta. Olla –verbien kanssa ei esimerkiksi pystynyt nuukailemaan.

L’angelo è venuto al cancello

Fiori bellissimi in un vaso
e il vaso è sul tavolo.
Attraverso la finestra arriva
una canzone dolce di uccellini.
Quando chiudo gli occhi,
sento la tranquillitá del paradiso.
L’angelo è venuto al cancello.
© Yelling Rosa
19/10 –18

Alun perin kirjoitin tämän värssyn latinaksi, missä sanajärjestyksen kanssa voi hakea tunnelmaa vähän suomen kielen tavoin, koska sanaluokat taipuvat luvun ja suvun mukaan. Latinan kielisen version kieli on kansanomaista, mihin minua kannusti Tuomo Pekkasen kääntämä Eino Leinon Helkavirsiä, Carmina Sacra, ISBN 952-5347-80-7. Koska en ole tarkistuttanut latinan kielistä versiota yhdelläkään latinistilla, se voi sisältää kohtia, mitkä eivät menisi heidän sihtinsä läpi. Varsinaisia kielioppivirheitä tekstistä tuskin löytyy.

Angelus ad ianum venit

Flores pulchri in vase sunt
et vas super mensa est.
Trans fenestram aves parvae
carmen dulcem cantant.
Cum oculos meos claudo,
caelum tranguillum sentio.
Angelus ad ianum venit.
© Yelling Rosa
19/10 –18

Englannin kielen kanssa oli taas vääntämistä.

Angel Has Come to the Door

Beautiful are the flowers in the vase
Smiling to me from the table desk.
Through the windows comes
The sweet song of birds.
With the eyes closed
I feel the heaven.
Angel has come
to the door.
© Yelling Rosa
19/10 -18

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Facebooktwitterlinkedinrss
Tallennettu kategorioihin Italian kieli, Kielet, Kielten tutkimista, Kirjallisuus, Latina, Runous, Suomen kieli, Tietotekniikka, Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Angelus ad ianum venit – Enkeli on portilla

Suomen kieli on vitun makee juttu

Katselin suomen kieltä käsitteleviä yksityisten ihmisten tekemiä videoita, joissa hyvin monessa vähäteltiin suomen kieltä ja hävettiin suomalaisten junttiutta. Itse taas kielenkäyttäjänä ja muitakin kieliä keskimäärin paremmin osaavana suomalaisena pidän kieltämme joustavana ja ainutlaatuisena. Sen moninaisuudesta kertoo jo tämän jutun otsikko: harvoissa kielissä puhutaan vitun makeista jutuista, mutta samalla omataan kaikissa väestöryhmissä myös asiallinen kielenkäyttö, kun taas esimerkiksi englannin kielen puolella korkeakieltä puhuvat eri ihmiset kuin ne, jotka toistavat sanoja fuck ja fucking.

Yksi seikka, mikä näitä nuoria privaatisti videoita tekeviä ihmisiä ärsytti, oli, se että suomalaiset eivät lause englanninkielisiä sanoja oikein unohtaen täysin sen, että englantilaiset lausuvat suomea täysin perseestä. Suomalaisuuden vähättelyn vuoksi meidän pitäisi toimia toisten ehdoilla täysin unohtaen oma kulttuurimme. Sitä paitsi kansan ”junttiuden” ansioksi on laskettava se, että suomen kieli on pysynyt eheänä, vaikka kieleemme on otettu lainasanoja siinä, missä niitä on omaksuttu muihinkin kieliin. Brittein saarilla asuva kansa ei ole tässä onnistu ja tänä päivänä englannin kieli on yksi sekasotku ilman mitään johdonmukaisuutta. Se lähestyy jo kreolikieltä.

Tosin ei nämä nuoret tubettajat yllä vielä läheskään viimeiseen tappiin verrattuna siihen, mitä olen aivan lähipiirissänikin kuullut. Ehkä härskein juttu oli se, että eräs tuttavani sanoi: ”Suomessa ei ole mitään muuta vikaa kuin suomalaiset”. Toinen on taas alkanut sovittaa englannin kielen käytäntöjä suomen kieleen niin, että hän kirjoittaa esimerkiksi osoitteensakin tyyliin ’a John Smith Movie” ilman genetiiviä. Sen verran henkilö on antanut periksi, että laittaa genetiivin (e)n-tunnuksen kohdalle pisteen tyyliin ’Matti Meikäläin. katu’. Jos joku suomalainen alkaisi taivutella englannin kielen verbejä suomalaiseen muottiin, hänelle naurettaisiin päin naamaa. Ei menisi läpi:

I goen, thou goet, he goe jne. homeen.

Itse blogeja kirjoittavana ja kuitenkin, koska suomi on äidinkieleni, parhaiten suomen kieltä käyttävänä, ihmettelen usein sitä, miten huonosti kaikki konetulkit kääntävät kieltämme. Edelleen vielä enemmän kummastuttaa se, etteivät päättäjät ole tästä lainkaan kiinnostuneita, vaikka samalla sanovat olevan tärkeää kaupan ja markkinoinnin kannalta, että myös muut kuin äidinkieli on hallussa. Heidän ja monen muun vasta-argumentti on se, ettei millekään konekääntäjälle ole tarvetta, koska Suomessa englannin kielen opetus on niin korkealla tasolla.

Tällaisten väitteiden esittäjät osoittavat täydellisen tietämättömyytensä, sillä englannin kielen hallitseminen on natiiveillekin vaikeaa. Takavuosina kävin vuoden kestävän englannin kielen ja kulttuurin kurssin, jonka yhtenä osana suoritettiin Cambridgen yliopiston alimman asteen sertifikaatti. Suomalaisen opettajan lisäksi meitä opetti kaksi englantilaista ihmistä. Toinen heistä kertoi, että monet englantilaiset pitävät yöpöydällään englanti-englanti-sanakirjaa. Varsinkin fraasiverbejä opiskellaan.

Jos joku on joskus lukenut englanninkielisiä korkeakoulukirjoja tai väitöskirjoja, on varmasti esittänyt itselleen kysymyksen, että onko tämä englannin kieltä, koska teksti vilisee sellaisia latinapohjaisia sanoja, joita arkikielessä ei käytätetä lainkaan. Myös englannin kielen sanajohdoksien tekeminen on vaikeaa, koska ne eivät rakennu siten, että kaikki sanaluokat johdettaisiin samasta juurisanosta niin kuin yleensä kielissä. Niinpä esimerkiksi orator (puhuja) pitää speech’in (puheen), mutta ei oration’ia. Näiden koukkujen selvittäjän pitää olla todella perehtynyt englannin kieleen siinä määrin, että on epärealistista kuvitella sellaisiin taitoihin kovinkaan monen yltävän, koska kielitieteilijöitä lukuun ottamatta muilla ei ole aikaa käyttää koko elämäänsä yhden kielen oppimiseen. Silti tällainen taso olisi omattava, jotta se markkinointi ja sitä edeltävä small talk onnistuisi.

Sen sijaan, että suomalaiset haukkuvat itseään junteiksi, heidän tulisi antaa arvo itselleen, ja vaatia oikeutta käyttää omaa kieltään ilman suurempaa vaivaa kuin valtakieliä puhuvien ihmisten. Näen tämän perusoikeuden toteutumisen vaativan kielitieteilijöiden ja valtiovallan panosta hyvän suomi-englanti-suomi -konetulkin kehittämiseksi. Tämä riittäisi, sillä esimerkiksi Google -kääntäjä kääntää sitten englannista muihin valtakieliin tyydyttävästi. Tosin venäjän kieli tuottaa vaikeuksia. Silloinkin, kun uskomme Suomen englannin kielen opetuksen olevan riittävän, niin tämän koulutuksen ulkopuolelle on jääneet kaikki ennen 1970-lukua syntyneet. Näin ei sitten muuta kuin innovaattorit töihin, kunnon tulkin saamiseksi isänmaan pilkkahintaan myymisen sijasta.

First Certificatte in English © Yelling Rosa
Sertifikaatin lisäksi olen asunut pitkiä jaksoja Yhdysvalloissa ja lukenut englanninkielistä kirjallisuutta niin, että uskon osaavani englantia keskimääräistä paremmin huomioiden nuoretkin sukupolvet. Silti en koe osaavani englannin kieltä niin hyvin, etteikö kunnollinen konekääntäjä helpottaisi elämääni varsinkin asia-aiheista kirjoittaessani.

PS. Suomessa, kun ollaan, ja itsetunto on heikko, niin joku äärifeministi saattaa älähtää otsikon olevan seksistinen. Erikoista logiikkaa, että sukupuolielimien maininta on sekstistä. Kuitenkin miesten elimistä puhuminen yhtä usein kuin vetää henkeä on luvallista. Näin ollen, joka kokee ”vitun mageen” seksistiseksi, neuvon häntä lukemaan otsikon seuraavalla tavalla: Suomen kielessä on kyrpää.

PPS. I know that Google Translator is going to translate this text badly but I hope enough well for you to get the idea. By the way, juntti = red neck.

Learn Finnish Free

https://www.finnishpod101.com/video

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Facebooktwitterlinkedinrss
Tallennettu kategorioihin In English, Kielet, Kielten tutkimista, Suomen kieli, Tietotekniikka, Yhteiskunta, Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Suomen kieli on vitun makee juttu

Bedtime Fairy Tales–Сказки на ночь

Posteljooni pudotti eilen (1.10.2018) postiluukustani  Svetlana Bagdasaryan’in toimittaman kaksikielisen “Сказки на ночь” – “Bedtime Fairy Tales” –satukirjan, ISBN 9781539553281. Se maksoi Adlibriksestä tilattuna ja postitettuna 7,10 euroa.

Bedtime Fairy Tales 00 © Yelling Rosa

https://www.adlibris.com/fi/kirja/skazki-na-noch-bedtime-fairy-tales-bilingual-book-in-russian-and-english-dual-language-stories-russian-and-english-edition-9781539553281

Kuten yllä olevasta kuvasta voi nähdä kirjasta ei ole Adlibriksen kautta saatavissa mitään tietoa, kuten ei myöskään se koosta, mikä on kaikille tärkeä tieto. Esimerkiksi itse en pidä minikokoisista kirjoista, koska niitä on vaikea lukea ja sijoittaa kirjahyllyyn. Yleensä nämä tiedot saa Amazon.comista, mistä postitus Suomeen on huomattavasti kalliimpaa kuin Adlibriksestä, joka toimittaa Suomesta tehdyt kirjatilaukset Porvoon varastostaan. Tosin Amazonissa kirjan myyntihinta on edullisempi, joten vertaileminen kannattaa. Itse käytän Saksan Amazonia, jonka käyttöliittymän oletuskieleksi voi asettaa englannin. Tähän on kaksi syytä: postituskulut ovat edullisemmat kuin esimerkiksi Yhdysvalloista ja Saksa kuuluu Euroopan unioniin, vrt. verotus.

Klikkaamalla oheista Amazon.de -linkkiä https://www.amazon.de/Skazki-Bedtime-Bilingual-Russian-English/dp/1539553280/ref=sr_1_1?ie=UTF8&qid=1538452491&sr=8-1&keywords=9781539553281 näet kaikki alla olevassa kuvassa olevat tiedot. Ne eivät ole näin kompaktissa muodossa vaan sinun on vierittävä sivua löytääksesi tarvittavan.

Bedtime Fairy Tales 00a2 © Yelling Rosa

Nyt kun olemme selvittäneet, miten kirjan voi tilata ja miten siitä saa tietoa, voimme mennä itse kirjaan Сказки на ночь – Bedtime stories. Kirjasta löytyy 9 satua, joista kaikki tunnistavat Punahilkan (Красная шапочка –   Little Red Riding Hood). Grimmin veljeksien satuja on kolme kappaletta, yksi Hans Christian Andersenin satu ja kolme venäläistä kansansatua sekä kaksi Charles Perraultin satua, joista toinen on juuri mainittu Punahilkka, ks. alla oleva kuva.

Bedtime Fairy Tales 02 © Yelling Rosa

Kirjan vasemmalla sivulla on satu venäjän kielellä ja oikealla sivulla englanniksi. Teksti on isokokoista, mutta kirja-aukeaman keskelle on mielestäni jätetty liian vähän tilaa, mikä osaltaan puolestaan vaikeuttaa lukemista. Marginaaleihin ei mahdu muistiinpanoja, joten sivuista on otettava yksipuolisia kopioita, jolloin omia muistiinpanoja voi tehdä tyhjälle kääntöpuolelle. Alla olevassa kuvassa on Punahilkka –sadun loppu.

Bedtime Fairy Tales 03 © Yelling Rosa

Minun tapauksessa väli on vieläkin pienempi, mitä se todellisuudessa on, koska nidon omat kirjani. Tosin niitit eivät juuri kahta milliä enempää väliä supistaneet. Kaksi kieltä näin rinnakkain on oiva tapa opiskella omin nokkinensa kieliä. Satujen ja tarinoiden avulla näkee, miten sanoja käytetään luonnollisessa ympäristössä: kerronnassa ja vuoropuheissa.

Puutteista huolimatta edullinen hinta tekee mielestäni kirjan hankkimisen arvoiseksi. Eri mieltä saa olla ja kannattaakin olla, sillä tämä on vain yhden ihmisen näkemys.

Vinkki:

Jos haluat tutkia, jotain yksityiskohtaa lähemmin, voit suoraan kopioida taivutustaulukot osoitteesta https://en.wiktionary.org/wiki/Wiktionary:Main_Page Wordiin ja sieltä edelleen muihin ohjelmiin. Alla näet taulukon Wordistä kopioituna tänne ilmaiseen  Open Live Writer –ohjelmaan. Suoraan sen kopiointi selaimesta ei onnistu vaan sarakkeet eivät mene riviin vaan jonoon alakkain. Taulukosta voi esimerkiksi tutkia, missä sijamuodossa Punahilkka –sadun viimeisen kappaleen sana волку on. Se on datiivissa, eikä genetiivissä niin kuin suomen ja englannin kielessä sanotaan. Kirjaimellisesti lause Охотник вспорол волку живо kääntyy Metsästäjä avasi sudelle vatsan.

Noun

волк (volk) m anim (genitive во́лка, nominative plural во́лки, genitive plural волко́в, feminine волчи́ца)

  1. wolf

Declension

hide ▲Declension of волк (anim masc-form velar-stem accent-e)

singular

plural

nominative

во́лк
vólk

во́лки
vólki

genitive

во́лка
vólka

волко́в
volkóv

dative

во́лку
vólku

волка́м
volkám

accusative

во́лка
vólka

волко́в
volkóv

instrumental

во́лком
vólkom

волка́ми
volkámi

prepositional

во́лке
vólke

волка́х
volkáx

Lue enemmän Wikitionary –lähteiden käytöstä:
Text is available under the Creative Commons Attribution-ShareAlike License; additional terms may apply. By using this site, you agree to the Terms of Use and Privacy Policy.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Facebooktwitterlinkedinrss
Tallennettu kategorioihin Demokratia, In English, Kielet, Kielten tutkimista, Kirjallisuus, Kuvataide, Luonto, Runous, Tietotekniikka, Venäjän kieli, Yhteiskunta, Yleinen | Kommentit pois päältä artikkelissa Bedtime Fairy Tales–Сказки на ночь

Kindle Paperwhite 3 -lukulaite

Kävin hakemassa Kindle Paperwhite 3 -lukulaitteen tänään Expertiltä. Sen toimitus kesti viikon. Ensimmäinen asia, mihin kiinnitin huomiota oli se, että pakkauksessa ei ollut laturia, vaan se on ostettava erikseen. Laiteen lataaminen onnistui, kun kytkin sen pakkauksen mukana tulleella USB-kaapelilla tietokoneeseen.

AKindle 01 by Yelling Rosa

Ohjeet olivat tututun niukat. Jos näiden ohjeiden kanssa saa tällaisen laitteen käteensä, eikä omaa kokemusta muista vempaimista, niin tulee isää ja äitiä ikävä.
For Kindle customer support visit here.

AKindle 02 by Yelling Rosa

Teksti on terävää ja helppolukuista. Sitä en muutaman lukemisen perusteella osaa sanoa väsyttääkö tämän laitteen käyttäminen vähemmän silmiä kuin tabletin näyttö. Ihmisten mielipiteitä netissä lukiessani olen törmännyt siihen, että monet kokevat Kindle -lukulaitteen olevan silmille miellyttävä. Varmaan on kuitenkin se, että akku kestää pitempiä jaksoja lataamatta kuin tabletin akku. Sähköiset kirjat ovat paperisia halvempia ja vievät vähemmän tilaa kuin kirjahyllyissä olevat opukset.

AKindle 03 by Yelling Rosa

Laitteen hinta on melko suolainen varsinkin, jos se ei osoittaudu lukemisvälineenä tablettia paremmaksi. Suomessa hinnat näyttivät pyörivät 140 euron tienoilla. Amazon.de myy laitetta 139 eurolla. Sieltä saa myös laturin ja suojakotelon, mutta jostain syystä ei pakettia, jossa olisivat kaikki mainitut kolme yhdessä. Paketin ostaja saa kotelon ja laturin 15 euroa halvemmalla. Päätin ostaa itse laitteen Suomesta, koska takuuasioissa on helpompi viedä laite oman kylän kauppaan. Laitteella on vuoden takuu.

 

 

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Facebooktwitterlinkedinrss
Tallennettu kategorioihin Demokratia, In English, Kielet, Kuvataide, Suomen kieli, Talous, Tietotekniikka, Yhteiskunta | Kommentit pois päältä artikkelissa Kindle Paperwhite 3 -lukulaite